Keittoon tarvitaan Yhteishyvän reseptin mukaan 500 g vihreää parsaa, 1 sipuli, 1 rkl rypsiöljyä, 8dl vettä, 2 kpl kasvisliemikuutiota (gluteenitonta), 2 1/2 dl (1 tlk) savujuustoruokakermaa, 1 rkl maissitärkkelystä, 1/4 tl jauhettua valkopippuria ja ripaus suolaa.
Jo lähtökohtaisesti minua arvelutti reseptin suolamäärä, kun lasketaan yhteen kasvisliemikuutioiden ja savujuustoruokakerman suolaisuus. Niinpä päätin suosiolla tehdä keiton puolellatoista kasvisliemikuutiolla. Jos kaipaa vähäsuolaista vaihtoehtoa, niin yksikin kuutio mielestäni riittää. Ja tuota reseptissä mainittua ripausta ei todellakaan tarvita. Vähensin myös hieman sipulin määrää käyttäen keskikokoisesta sipulista keittoon vain reilun puolikkaan.
Keitto on nopea ja simppeli valmistaa. Kuten yleensäkin, parsat kuoritaan ja puumainen tyvi katkaistaan pois. Sen jälkeen ne pilkotaan palasiksi. Samoin hienonnetaan sipuli. Parsoja ja sipuleja kuullotetaan hetki öljyssä kattilassa, jonka jälkeen kattilaan kaadetaan kiehuva vesi ja lisätään liemikuutio(t). Parsaa ja sipulia keitetään kohtuullisella lämmöllä noin viisi minuuttia, jonka jälkeen voi poimia kattilasta pois parsan nuput. Nuput säästetään annosten koristeluun. Loppuja parsoja ja sipulia keitetään noin 10 minuuttia tai kunnes parsat ovat pehmentyneet. Sen jälkeen kasvikset soseutetaan liemineen. Maissitärkkelys sekoitetaan ruokakermaan ja seos vatkataan keiton joukkoon. Keittoa keitetään hiljakseen vielä muutama minuutti, jonka jälkeen se maustetaan valkopippurilla. Mukavan lisän keittoon tekee tuore basilika. Lisäsin basilikaa keitttoannosten päälle, mutta basilikanhan voi halutessaan lisätä kattilaan ja vaikka vielä soseuttaa keiton kertaalleen nopeasti sauvasekoittimella. Soseutus voi olla hyvä ratkaisu, jos haluaa pitää tekstuurin sileänä. Jos suolan määrää tiputtaa alkuperäisestä reseptistä vain yhteen liemikuutioon, antaisi sitruuna tai limemehu varmaankin mukavaa pientä hapokkuutta keittoon.
Valmis keitto annostellaan kulhoihin ja päälle ripotellaan parsannuppuja (sekä niin halutessa paahdettua pekonimurua). Ja sitten vain nauttimaan, joko alkukeittona tai kevyenä keittoruokana! Lasillinen hyvää rieslingiä on luonnollisesti plussaa tämän kyytipoikana, samoin viipale maalaisleipää...
Meidän kohta nelivuotias esikoisemme on reipas maistamaan eri ruokia, mutta kieltämättä keiton vihertävä väri ja sana "parsa" sai hänen ilmeensä varsin epäileväiseksi. Pienellä maanittelulla hän kuitenkin suostui maistamaan keittoa, ja totesi muutaman lusikallisen jälkeen pitävänsä siitä. Hurraa! Tänä aamuna hän puolestaan ilmoitti haluavansa aamupuuron sijasta parsakeittoa, mutta siinä kommentissa oli kyllä aistittavissa ennen kaikkea kaurapuuron välttely. :)
Seuraavassa postauksessa taidetaankin olla jo vapputunnelmissa. Tänä vuonna pääsiäinen on niin lähellä vappua, että kovin ihmeellistä ei ehdi tässä välissä raapustamaan. Jossain vaiheessa toukokuuta pääsen toivottavasti postailemaan puutyökurssini lopputuotoksesta, joka tällä hetkellä on osina ja vahausta odottamassa kotimme vierashuoneessa. Aika makea huonekalu siitä pitäisi syntyä meidän kodinhoitohuoneeseemme, kun vaan löydän aikaa viimeistelylle. Enempää en vielä paljasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti