Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 19. huhtikuuta 2021

Bohotunnelmaa kotiin: DIY makrameekranssi paperinarusta

Nyt olen sitten minäkin hurahtanut makrameetöihin! Aluksi epäilin omia taitojani, koska en ole perinteinen käsityöihminen. Puutyöt ja askartelu ovat mieleeni, mutta ompeleminen ja neulominen eivät todellakaan kuulu vahvuuksini. Päinvastoin välttelen kaikkea niihin liittyvää viimeiseen asti. Mutta sitten. Löydettyäni TaitoShopista lehden, jossa oli lukuisten makrameetöiden ohjeiden lisäksi myös yksityiskohtaiset havainnekuvat töissä käytettävistä solmuista, mieleni muuttui. Katsoin solmujen kuvia ja innostuin - nuohan ovat helppoja tehdä! Sitten ostin ison kerän Paulina-punoskudetta ja ryhdyin hommiin. Parissa viikossa päiväuniaikoina väkersin kohtalaisen isoa makrameetyötä, joka nyt roikkuu olohuoneemme seinällä. Olipa ihan mahtava tunne, kun huomasi saaneensa aikaan jotain, mikä aluksi tuntui itselle täysin mahdottomalta!

Tämä pitkä alkupuhe oli sitä varten, että jos sinäkin mietit, osaisitko tehdä makrameetöitä, niin vastaus on: ihan takuulla osaat!

Tuon ensimmäisen työn jälkeen aloin heti pohtia, mitä muuta kaikkea solmeilemalla saisi aikaan. Varsinkin instagramista löytyi aivan ihania kuvia monista eri luonnonmateriaaleista tehdyistä seinävaatteista, kransseista ja mandaloista. Sitten muistin, että lipastoni laatikon pohjalla oli valtava kerä ruskeaa paperinarua, jolle en ollut vuosien saatossa keksinyt mitään järkevää käyttötarkoitusta. Meinasin itse asiassa jo kerran lahjoittaakin sen pois... Kun vielä samasta laatikosta löytyi ylimääräinen kultainen kranssirengas, oli homma taputeltu. Näistä tulisi bohohenkinen kranssi kotiimme!

Simppelit materiaalit, simppelit solmut. Tämä ihana kranssi syntyi helpoilla solmuilla, koska paperinaru on materiaalina jäykkää ja kippuraista. Itse asiassa tähän tarvitaan vain kahdenlaisia solmuja: leivonpääsolmuja ja kaksoistasosolmuja. Narut kiinnitin kranssirenkaaseen leivonpääsolmuilla. Sitten aloin solmia naruja yhteen kaksoistasosolmuilla. Kerroksia tuli yhteensä kolme. Enempää kerroksia en kaivannut työhön, koska halusin alaosan käpertyvän vapaasti huolettomaan bohotyyliin.

 Kolmanteen kerrokseen punoin kiinni lisänaruja, jotta kranssi näyttäisi muhkeammalta. Lisäsin myös joukkoon pieniä puuhelmiä, jotka olivat jääneet yli toisesta askarteluprojektista. Puuhelmet näyttivät niin kivoilta tässä työssä, että ajattelin viimeistellä myös yläosan ripustusnarun helmillä.

Saatuani työn valmiiksi, esittelin se asiaankuuluvalla ylpeydellä miehelleni. Arvaattekos mitä hän kommentoi? No tässä se ikimuistoinen kommentti tulee: "Oletko muuttumassa hipiksi?". Taas saatiin hyvät naurut asiasta meidän perheessä! Tämä on niin tyypillinen tilanne meillä, että toinen esittelee toiselle into pinkeänä jotain juttua, jonka hienoutta toinen ei ymmärrä laisinkaan! Minä sitten miehelle selittämään ummet ja lammet bohotyylistä, mutta hänen ilmeensä oli vielä selityksenkin jälkeen sellainen, ettei tainnut vakuuttua näistä minun sisustushömppäjutuista. 😃😃

Joka tapauksessa tässä se kranssi nyt on, sijoituspaikkanaan näin ensi alkuun meidän kodinhoitohuone. Tuo naulakkoseinämä on muuten yhden puutyökurssikauden tuotos. Minusta seinämä ja kranssi sopivat tosi kivasti yhteen!  Vielä kun kesähatut ja punoskorit on roikkumassa kranssin kaverina, niin näistä tulee meikäläiselle sellainen pakahduttava kesän odotuksen tunne! Luulen, että teen vielä yhden tai kaksi vastaavaa kranssia meille kotiin, yhden lasitetulle terassille ja yhden makuuhuoneeseen. Anoppikin tilasi jo yhden minulta, eli tässähän saa solmeilla ihan urakalla. 😊

Jos joku muuten kaipaa yksityiskohtaista ohjetta tämän kranssin tekemiseen, niin jätä kommentti tähän postaukseen. Voin sitten tehdä yksityiskohtaisen kuvauksen kuvien kera vaihe vaiheelta, miten kranssin saa aikaiseksi. Pitkä homma se ei ole, minulla meni kaikkiaan noin kolme tuntia tähän työhön. Aurinkoista ja inspiroivaa viikkoa sinne teidänkin koteihin!


perjantai 29. marraskuuta 2019

Punavalkoiset rusettijoulukortit ja roikkuva joulukalenteri

Joulukorttipostaukseni on venähtänyt muutamalla viikolla aikomastani päivämäärästä. Vauvaperheessä kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan. Flunssanpoikaset ja huonosti nukutut päiväunet hillitsevät tehokkaasti äidin bloggaamista. Nyt tytymme on onneksi muutamana päivänä malttanut nukkua tovin makuuhuoneessamme, eikä minun ole tarvinnut lähteä päivittäiselle autoajelulle saadakseni hänet höyhensaarille. Myös mieheni on osallistunut autoilutalkoisiin, jotta äiti saisi väkerrettyä joulukortit tälle vuodelle. Kiitos siitä isukille! Tämän postauksen lopussa on myös pari kuvaa tämän vuoden yllätyspusseista koostuvasta joulukalenterista pojallemme.

Ja itsehän ne joulukortit halusin tehdä tänäkin vuonna, vaikka postilakko välillä jo uhkasikin joulunajan kuljetuksia. Tykkään aivan liian paljon askartelemisesta ja korttien ideoinnista, että edes lakko saisi minut luopumaan niistä ja vaihtamaan joulutervehdykset tekstiviesteihin. Ja ainahan ideoita voi säästää seuraavalle vuodelle, jos tämän joulun kortit on jo hankittu tai askarreltu!

Tälle joululle halusin tehdä joulukortit perinteikkäällä puna-valkoisella väriteemalla. Less is more, siinä mottoni joulukorttien askarteluun. Tyylikäs ja hillitty design, persoonallisuus ja nopea toteuttaminen olivat jälleen tavoitteenani kortteja ideoidessani. Ja tällaisia niistä tuli!


Joulukorttien ainekset ovat simppelit: valkoisia korttipohjia, punavalkoista paperinarua, kirjainleimaisimet ja liimaa. Tämä paperinaru tarttui mukaani viime joulukuun sisustusmatkalta Oslosta, Norway Designsista Stortingsgatanilta. Sieltä sain itse asiassa kipinän näihin kortteihin, heillä oli paketoituna näyteikkunoissa isoja lahjapaketteja, jotka oli koristeltu pienillä punavalkoisilla paperinaruruseteilla. Ajattelin, että rusetit sopisivat oivallisesti myös korttien koristeluun!


Askartelun nopeuttamiseksi kannattaa aloittaa rusettien solmimisesta. Ei kannata olla turhan tarkka rusettien määrässä, vaan tehdä kerralla isompi kasa jos tavoitteena on askarrella reilusti kortteja. Itse päätin tehdä noin 20 korttia, ja tein sattumalta rusetteja 26:n kortin edestä. Rusetit on näppärä solmia vaikka telkkaria katsellessa, näin siitä ei tule puuduttavaa hommaa. Sitten on aika siirtyä joko korttien taustapuolen tekstien kirjoittamiseen tai rusettien liimaamiseen. Jos aiot kirjoittaa enemmänkin tekstiä kortin toiselle puolelle, kannattaa se tehdä ennen rusettien liimausta ja joulutervehdyksen leimaamista.


Rusetit kannattaa liimata korttipohjaan päivää tai paria ennen leimausta. Näin välttää sormien tahraamisen liimaan leimausvaiheessa. Liimatessasi rusetteja paina kutakin rusettia noin 10 sekuntia korttipohjaa vasten, jotta se tarttuu varmasti napakasti kiinni. Leimaamista varten järjestelin haluamani kirjaimet allekkain paperille oikeaan järjestykseen. Tein yhden testitoivotuksen paperille nähdäkseni, kuinka lähekkäin kirjaimet tulisi leimata paperille. Sen jälkeen onkin aika tehdä ahkeraa sarjatyötä leimaamisessa! Hyvän joulun toivotus sopii mielestäni parhaiten joko rusettien väliin (ks. kuva yllä) tai sitten kortin vasempaan alareunaan (ks. kuva alla). Mikään ei tietenkään estä tervehdyksen leimaamista kääntöpuolelle, mutta silloin neljä rusettia on ehkä liian vähän koristeeksi etupuolelle.


Pienet epätasaisuudet kirjainten sijoittelussa tai leimausjäljessä eivät haittaa, päin vastoin ne tuovat mielestäni kivasti korteille rustiikkia ilmettä. Jos siis jokin kirjain ei leimaudukaan hyvin, kokeile rohkeasti leimata kirjain uudestaan samaan kohtaan. Korttipohjien sävy voi myös olla luonnonvalkoinen tai puhtaanvalkoinen, ja pohjan muoto joko suorakaide tai neliö. Kaikista näistä tulee hienon näköisiä!


Ja samalla idealla syntyvät joulukortit myös muilla kielillä, kunhan vain on sopivat kirjaisimet leimasinpaketissa. Täytyy sanoa, että nämä kortit olivat nopeimmasta päästä viime vuosina tekemistäni korteista. En uskonut sitä rusetteja solmiessani, mutta liimaaminen ja leimaaminen sujuivat todella nopeasti, kun teki aina yhden työvaiheen kerralla kaikille korteille. Kahdenkymmenenkuuden kortin tekoon meni aikaa ehkä noin kaksi ja puoli tuntia. Ei hassumpaa minun mielestäni. :) Kaiken kaikkiaan minusta näistä korteista tuli tosi kivat ja raikkaan yksinkertaiset pienellä jujulla! Olisi kiva kuulla teidänkin mielipiteenne, mitä tykkäätte näistä korteista!

Lopuksi laitan tähän pari kuvaa nelivuotiaamme yllätyspussijoulukalenterista. Parina aiempana vuotena hänellä on ollut peilin edessä juuttinarussa vaakasuunnassa roikkuvat 24 yllätyspussia, joihin tonttu on piilottanut erilaisia pieniä yllätyksiä herkuista sukkiin ja joulukoristeisiin. Tänä vuonna ajan säästämiseksi kaivoin esiin pari vuotta sitten Ikeasta ostamani joulukalenteripussit, ja ripustin ne ruokailutilan verhotankoon juuttinarun avulla roikkumaan allekkain. Taas yksi hyvä syy, miksi meille kannatti asentaa verhotangot, hih! :)



Narun alapäähän laitoin ison puuhelmen painottamaan narun pysymään suorana. Pussit pysyvät narussa paikoillaan puisten pyykkipoikien avulla, ja odottavat nyt tontun käyntiä. Hirveän painavaa näihin ei kannata laitella, mutta ajattelin käväistä suklaakonvehtiostoksilla ja laittaa mukaan myös muita yllätyksiä, kuten vaikkapa lupauksia mukavista retkistä uimahallliin tai makkaranpaistoon lähilaavulle.

Näiden jouluisten kuvien myötä toivottelen teille ihanaa ensimmäistä adventtia, joka jo koittaa parin päivän päästä! Vuoden paras juhla on jo aimo harppauksen lähempänä, miten ihanaa!



keskiviikko 3. huhtikuuta 2019

DIY: Tuunaa helposti vanhat säilytyslaatikot!

Mitäpä tekisi vanhalle säilytyslaatikolle, joka sinänsä on ihan toimiva mutta kuosi ei enää ilahduta silmää? Joku voisi laittaa laatikon surutta pahvinkeräykseen tai sitten työntää vaatekaapin uumeniin. Minä sen sijaan päätin antaa vanhalle laatikolle uuden elämän päällystämällä sen kauniilla lahjapaperilla.


Olin jo jonkin aikaa säilyttänyt muutamaa arkkia maalaisromanttista kukkapaperia paketointiprojektien varalta. En kuitenkaan raaskinut käyttää sitä ihan pieniin paketteihin, ja aprikoin sille pidempi-ikäistä käyttötarkoitusta. Tämän kevään kaapinsiivoushuumassani törmäsin jälleen kerran erääseen säilytyslaatikkoon, joka kaipasi freesaamista. Ja eipä aikaakaan, kun nappasin kukkapaperin toiseen kainaloon ja laatikon toiseen, ja suunnistin keittiön ruokapöydän ääreen askartelupuuhiin.


Yksinkertaisimmillaan laatikon päällystäminen vaatii vain saksia, kaksipuoleista skräppäysteippiä, riittävän jämäkkää paperia, viivottimen ja kynän. Viivottimella ja kynällä leikkausreiteistä saa suorat ja oikean pituiset, ja lopputuloksesta tulee siisti. Yksi vaihtoehto olisi käyttää kuvioitua kontaktimuovia, mutta en kestä muovin alle jääviä ilmakuplia... Sitä paitsi tämä paperi oli vain niin kaunista, että halusin välttämättä käyttää sitä.


Aloitin päällystämisen kannesta. Ensiksi teippasin kiinni lyhyet sivut, ja sitten pitkät sivut. Käytin paperia vain sen verran, että valkovihreät raidat peittyivät myös kannen sisäpuolelta. Ruskea pinta sai jäädä sellaiseksi.



Sitten siirryin itse laatikkoon, jonka päällystin samalla taktiikalla; ensin lyhyet sivut ja niiden kulmat paketointimaisella taitoksella ja sen jälkeen pitkät sivut.



Ja tässäpä sitten uudistettu laatikkoni! Eikö tullutkin aika hieno? Minusta tässä on todella kauniit sävyt ja kuviointi, enkä siis todellakaan jäänyt hetkeäkään kaipaamaan valkovihreää väritystä! Ja mikä parasta, tämä sopii nyt oivallisesti pienen makuuhuoneemme romanttiseen sisustukseen. Ainoa pieni miinus on, että minun pedanttiudella tämän laatikon päällystämiseen meni noin tunti aikaa. Joku toinen (lue: ei niin tarkka lopputuloksen suhteen) varmaan suoriutuisi nopeamminkin. Mutta koska tykkään askartelusta, niin tämä meni ihan harrastamisen piikkiin. :D Joka tapauksessa kokeilemisen arvoinen juttu, suosittelen!


perjantai 16. marraskuuta 2018

DIY: Joulun ihanimmat askarteluideat

Yhteistyössä: J.K. Primeco

Marraskuu on mitä mainiointa aikaa puuhastella joulukorttien ja -koristeiden parissa. Tihkusateen täyttämät illat ovat houkutelleet minut pysyttelemään kotosalla, vetämään villasukat jalkaan ja syventymään askarteluideoiden haudutteluun...


Postilaatikossamme odotti minua viime viikolla mitä ihanin yllätys: valkoinen kirjekuori täynnä toinen toistaan inspiroivempia J.K. Primecon askartelukartonkeja, -nauhoja ja -kuvioita! Ja eipä aikaakaan, kun olin levittänyt ihanuudet pöydälle ja kaivanut askartelusakseni esiin. Innokkaan puuhastelun tuloksena syntyi kolme jouluista askarteluvinkkiä, joka haluan nyt jakaa teidän kanssanne.



1. Perinteikkäät puna-harmaat joulukortit


Tämän mallin idea lähti J.K. Primecon Lautaseinä-designkartongista, joka toi minulle mieleen hurmaavasti harmaantuneen vanhan ladon seinän. Halusin tehdä tälle pohjalle perinteisistä joulun väreistä - punaisesta ja valkoisesta - kranssin, jossa olisi myös hieman tiu'un kilinää. Tarvikkeina korttiin käytin kartongin ohella punaista askartelukuviota, hopeakulkusta sekä punaista joulukoristenauhaa. Nauhan kiinnitykseen käytin kaksipuoleista kirkasta kapeaa askarteluteippiä, ja kuvion kiinnitykseen 3D-tarroja.


Korttipohja syntyi leikkaamalla A4-kartonki keskeltä kahtia, ja taittamalla leikattu kartonki kaksiosaiseksi kortiksi.


Sen jälkeen pujotin kulkusen koristenauhaan. Sommittelin nauhan pituuden ja kulkusen paikan niin, että tekstikuvion taakse jäisi noin 1,5cm nauhaa.


Sitten kiinnitin kaksipuolista teippiä korttipohjaan. Aloitin teippaamisen etupuolelta keskitetysti niin, että aloituskohta jäisi tekstikuvion alle. Sen jälkeen käänsin teipin etupuolen taakse (eli kortin vasen sisäsivu) ja kiinnitin teipin keskitetysti ylhäältä alas aina kortin alareunaan asti.

Nauhan saa parhaiten kiinni teippiin irroittamalla ensin suojapaperin kortin etupuolelta ja painamalla nauhan siihen kiinni. Sen jälkeen irroitetaan suojapaperi myös kortin sisäaukeamalta ja painetaan nauha kiinni siihenkin. Lopuksi leikataan nauha poikki kortin alareunasta.



Nauhan kiinnittämisen jälkeen oli aika saada tekstikuvio paikoilleen. Laitoin 3D-tarrat tekstikuvion taustapuolelle ja painoin kuvion keskitetysti kortttiin, aivan kulkusen alapuolelle. Ja näin tämä ihana puna-harmaa kortti saatiin valmiiksi!




2. Herkät lumihiutalekortit



Miten kauniita ovatkaan talven ensihiutaleet niiden leijaillessa hiljakseen illan hämärässä. Valkoinen ja kimmeltävä lumihiutale sopii oivallisesti joulukortin koristeeksi. Näihin herkkiin hiutalekortteihin tarvitaan kimaltelevia lumihiutalekuvioita, helmiäiskartonkia, timanttitarroja ja hopeista koristenauhaa. Nauhan kiinnitykseen tarvitaan jälleen kirkasta kaksipuoleista askarteluteippiä ja hiutalekuvioiden kiinnitykseen 3D-tarroja. Halutessaan timanttitarrat voi korvata vaikkapa vaalean turkooseilla tarrahelmillä.


Korttipohja syntyi tälläkin kertaa leikkaamalla valkoinen A4-helmiäiskartonki keskeltä kahtia, ja taittamalla leikattu kartonki kaksiosaiseksi kortiksi. Sen jälkeen vietin pienen tuokion hiutalekuvioita sommitellen pohjan päälle. Minun makuuni korttiin riitti koristeeksi kolme hiutaletta, kaksi isompaa ja yksi pienempi. Sitten laitoin 3D-tarrat hiutaleiden takapuolelle. Isompaan hiutaleeseen painoin keskelle yhden kokonaisen tarran ja sakaroihin puolikkaat tarrat. Pienempään hiutaleeseen riittää keskelle yksi kokonainen tarra. Kuviohiutaleet, kuten oikeatkin hiutaleet, ovat hieman hauraita, joten kiinnittäessä kannattaa varoa sakaroiden murtumista.


Kiinnitin hiutaleet kortin etupuolelle ja sitten oli aika lisätä vähän blin blingiä korttiin! Koristelin korttipohjan muutamalla yksittäisellä tarratimantilla sekä käytin timanttikukkatarranauhaa, josta leikkasin yksittäisen kukan pienen hiutaleen keskustaan.


Viimeistelin lopuksi kortin teippaamalla kaksipuoleista kirkasta teippiä sisäpuolelle taitoksen viereen, ja kiinnittämällä siihen hopeista kimaltavaa koristenauhaa. Aika makea tuli tästä kortista, vai mitä?




3. Talvinen lippuviiri


Olen useampana vuonna ihastellut sisustuslehtien sivuilta erilaisia lippuviirejä ja suunnitellut sellaisen tekemistä kolmevuotiaamme huoneeseen. Mutta tänä syksynä päähäni pälkähti idea talvisesta lippuviiristä, jolla olisi helppoa lisätä jouluista tunnelmaa mihin tahansa kotimme huoneeseen. J.K. Primecon valikoimissa on mielettömän upeaa Lumihiutale-designkartonkia, jossa hiutaleet ovat kiiltävästä hopeafoliosta. Ihanan kartongin löydyttyä oli pakko päästä kokeilemaan viirin askartelemista. :)

Tein meille viirin yhdeksällä lipulla, mutta pituuttahan voi säädellä oman mielen mukaan täysin vapaasti! Yhdeksän lipun viirille tuli pituutta noin puolitoista metriä (ensimmäisestä lipusta viimeiseen), ja jos laskee vielä nauhan "hännät" päälle, niin koko viiri on noin kaksimetrinen. Yhdeksän lipun viirin tekoon riittää kolme A4-kartonkia sekä 2,5 metriä nauhaa.


Ensimmäiseksi leikkasin liput lumihiutalekartongista. Suosittelen yhden kartonkisen mallikolmion tekoa, jossa mittasuhteet ovat kunnossa. Tällä mallilla on helppo jäljentää paperille kaikkien kolmioiden muodot. Minun viirissä lipulla on korkeutta kolmion kärjestä sen alareunaan noin 17cm, ja alareunan leveys on noin 15cm. Näillä mitoilla saa siis yhdestä A4-kartongista kolme lippua.


Sen jälkeen tein lippuihin reiät nauhalle. Minulla reiät ovat noin 1,5 cm viirin sivureunasta keskelle päin. Kannattaa muuten ensin rei'ittää mallikolmioon reiät oikeille kohdille, ja sitten jäljentää lyijykynällä reiän paikat muihin kolmioihin, jotta ripustuksesta tulee varmasti tasainen. Rei'itys on helpointa tehdä yhden reiän rei'ittimellä.


Rei'ityksen jälkeen päästäänkin pujottelemaan nauhaa lippuihin...


Meidän talvinen lippuviirimme pääsi aivan ensimmäiseksi koristamaan vierashuoneen hopeista peiliämme. Ajatuksena on siirtää se sieltä eteiseen tai ruokailutilan päätyseinälle joulukuussa.




Lopuksi olisi ihan huippua kuulla teidän mielipiteenne näistä ideoista! Mikä on teidän suosikkinne? Perinteikäs puna-harmaa joulukortti, herkkä lumihiutalekortti vai kenties hopeanhohtoinen lippuviiri? Katsotaan sitten, mikä malli kerää eniten pisteitä! :)


Ja jos joku jäi miettimään, mistä saisi käsiinsä nämä J.K. Primecon askartelumateriaalit, niin niitä löytyy mm. askarteluliikkeistä, kirjakaupoista sekä isommista tavarataloista ja marketeista.

Lisää jouluaskarteluvinkkejä on tulossa ennen joulua vielä tänne blogin puolelle, samoin Insta-tililleni. Niin ikään J.K. Primecon Facebook-sivuilla ja Instagram-tilillä on runsain mitoin ideoita jouluisiin askartelupuuhiin, joten kaikkien kaltaisteni jouluintoilijen kannattaa ehdottomasti liittyä myös niiden seuraajaksi! :)

Mukavaa askarteluntäyteistä marraskuuta kaikille!


sunnuntai 4. marraskuuta 2018

DIY: Joulun kauneimmat kuusenkoristeet

Pitsiä, timantteja, helmiä, kimallusta, mutta myös ripaus rouheaa rustiikkisuutta... Näistä aineksista on tehty tämän joulun kauneimmat kuusenkoristeet!

Tapanani on ollut joka syksy väkertää tai tuunata itse mieluisia joulukoristeita kuuseen. Tänä vuonna joulupuumme oksille nostetaan riippumaan pahviset koristeet, jotka on koristeltu pitsinauhoilla, helmi- ja timanttitarroilla, ja muilla ihanilla kimaltavilla koristeilla.


Idean näihin kaunottariin bongasin useamman vuoden vanhasta Jeanne d'Arc Living -lehdestä, joka oli minulla lainassa ystävältäni. Lehdessä pahvikiekkojen koristeluun oli käytetty vanhan ajan irtohelmiä ja strasseja. Päätin kokeilla tehdä omat versioni koristeista niillä aineksilla, joita minulla jo muutenkin on laatikoissani joulukorttiaskartelua varten, eli mm. helmi- ja timanttitarroilla.

Ensin tein kokeeksi yhden koristeen. Sitten toisen. Sitten kolmannen... ja noh, loppua ei näytä tulevan! Ajattelin jakaa tähän blogiini kuusi mallia, joilla näitä koristeita voisi tehdä. Minun makuni mukaisesti koristeissa pitää olla herkkyyttä, kimallusta ja pastellisävyt. Mutta taivashan on rajana mallien ideoinnissa. :)


Mainiota näissä koristeissa on se, että ainekset ovat simppelit. Pohjaksi käy ruskea paksu pahvi, esimerkiksi tavanomainen ruskea pahvilaatikko. Pahviin piirretään halutun kokoisia ympyröitä, jotka saksitaan irti. Apuna minulla oli Iittalan Kivi-tuikkulyhty, jonka pohjan koko oli mielestäni juuri passeli koristeita ajatellen. Yhtä koristetta varten tarvitaan kaksi pahvikiekkoa.


Sitten onkin sen hauskimman osuuden vuoro, eli aloitetaan koristelu! Koristelu kannattaa tehdä sille puhtaalle puolelle, jolle ei piirtänyt ympyrää. Kaikista helpoimmalla koristelussa pääsee käyttämällä helminauhatarraa tai timanttinauhatarraa. Niistä voi leikata joko yksittäisiä koristeita tai käyttää niitä kiekon reunaa kiertävänä nauhana.


Itse päätin heti alussa, että haluan tehdä joulukoristeen molemmat puolet identtisiksi. Niinpä koristelin aina kaksi kiekkoa samalla tavalla. Tässä ensimmäisessä mallissa hyödynsin sekä valkoista että vaaleanpunaista helminauhatarraa, hopeisia ornamenttitarroja sekä vaaleanpunaisia timanttitarroja.


Muutamassa mallissa käytin ornamenttitarran päällä timanttikoristeita, jotka leikkasin irti leveämmästä koristenauhasta. Kiinnitin ne kuumaliimalla ornamenttitarrojen päälle. Vastaavia koristeita on tosin saatavana myös tarraversioina, esim. J.K. Primecolta.


Sitten kun kiekot on koristeltu, on aika siirtyä kiekkoja ympäröivän pitsinauhan kiinnitykseen. Pitsinauhan on hyvä olla leveydeltään 1,5-2cm. Silloin se ei ole liian kapea ja näkyy riittävästi kiekon reunoilta, muttei myöskään ole liian leveä ja siten hankala rypytettävä kiekon sisälle. Kiinnitin nauhan kiekon sisäpuolelle kaksipuoleisella teipillä, nauhaa kevyesti rypyttäen. Teippi kannattaa asettaa mahdollisimman lähelle reunoja, jotta pitsi kiinnittyy siihen kunnolla. Liimaa (ainakaan paksua) en hyödyntäisi vielä tässä vaiheessa kiinnitykseen.


Seuraavaksi kiekon keskelle laitetaan pituussuunnassa kaksipuolista teippiä, johon kiinnitetään ripustusnauha. Kannattaa katsoa huolella, että teippi tulee siihen suuntaan kuin haluaa koristeen kuusenoksassa riippuvan. Kiinnitysnauhaksi käy kapeampikin, 1cm leveä pitsi. Minun koristeissani kiinnitysnauhan mitta pahvikiekon ulkoreunasta ripustusmutkaan on noin 7cm suuntaansa (eli 14cm kiekon reunasta mutkaan ja takaisin). Jos tähän lisätään kiekon sisään jäävä pitsinauha, kokonaispituus lienee noin 25cm.


Sen jälkeen kiekon molemmat puolet (toinen pitsillä ja ripustusnauhalla, ja toinen ilman niitä) liimataan yhteen kunnon kerroksella Eri Keeperiä. Liimaa kannattaa levittää hieman myös rypytetyn pitsin päälle, koska kaksipuoleinen teippi ei yksin välttämättä pidä nauhaa kiekossa kiinni vuodesta toiseen. Ja muistathan vielä tsekata, ennen kuin laitat toisen kiekon kiinni liimapuoleen, että kuviot on kohdistettu samaan suuntaan molemmilla puolilla. Liimatut koristeet on syytä laittaa esim. kirjapinon alle painumaan toisiinsa kiinni ainakin muutamaksi tunniksi, ellei jopa yön yli. Alla vielä kuva minusta työn touhussa. :)


Ja valmista tuli! Tässä siis ensimmäinen malli, jossa väreinä valkoinen, hennon vaaleanpunainen, harmaa ja hopea.


Toisessa mallissa väreinä valkoinen, hennon vaaleanpunainen ja hopea. Kolmannessa mallissa puolestaan väreinä valkoinen, hopea ja harmaanvihreä.


Neljännessä mallissa värejä on vain kaksi, valkoinen ja hennon vaaleanpunainen. Mutta pitsikuviotarra antaa riittävästi ilmettä koristeeseen eikä muita värejä tarvita. Viidennessä mallissa on runsaasti säihkettä, väreinään valkoinen, hopea ja violettiin taittava harmaa.


Kuudes malli on muunnos viidennestä, eli värit ovat samat, mutta sommittelu ja tarrat hieman erilaiset.


Olen näistä niiiiiin onnellinen! En aavistanut kuinka upeat näistä lopulta tulisivat! Ehkä parhaat tekemäni koristeet ikinä! :)

En malta olla kuulematta, mikä näistä kuudesta mallista on teidän suosikkinne! Laittakaa kommentteja tulemaan, niin paljastan myös oman suosikkini. :)


Ihanaa ja tunnelmallista joulun odotusta teille kaikille, rakkaat blogini lukijat! Lisää jouluisia askarteluideoita on tulossa tässä marraskuun aikana, joten kannattaa pysyä kuulolla!






DIY: Rustiikki kirjahylly lastenhuoneeseen

Ihanan helteisiä kesäpäiviä on jo roppakaupalla takanapäin. Meidän perheessä on otettu kaikki kesälomasta irti - on reissattu ystävien luo e...