Oman kodin eteinen

Olisiko eteinen oman kodin käyntikortti vai vain välttämätön tila, jonka avulla arki saadaan sujumaan? Meidän kodissamme eteinen on jäänyt vuosien varrella vähimmälle huomiolle, vaikkakaan ei tarkoituksella. Toki aikanaan viisi vuotta sitten rivitaloasuntomme suunnitteluvaiheessa valitsimme eteiseen mieluisat laatat ja liukuovikaapit, mutta siihenpä se ideointi sitten jäi. Noin puolitoista kuukautta muuton jälkeen syntyi esikoisemme, ja sen jälkeen sisustusenergiani on kanavoitunut ennemminkin oleskelutilojen sekä terassin suuntaan. Nyt kun muut huoneet alkavat olla kuosissaan, päätin tarttua myös eteisdilemmaan. Ja vihdoin voin ilolla esitellä blogissani myös tämän kotimme huoneen! :)

Muutosta vauhdittivat oleellisesti Askon mallistoon juuri tulleet SABA-uutuusmatot. Hiekantäyteisestä lapsiperhearjesta johtuen eteisemme sisääntulo tarvitsee välttämättä 120cm leveän maton, jolla pituutta tulisi olla 170-180cm. Tämä mattokoko on yllättävän haasteellinen, varsinkin jos maton haluaa olevan lyhytnukkainen ja helppohoitoinen - ja saman aikaa kaunis. SABA-matto (kokoa 120x170cm) vastasi kaipaukseeni, ja mikä parasta, sitä oli myös 80x200cm koossa, jonka tarvitsin toisen eteisen liukuovikaapiston eteen. Tykkään tosi paljon maton graafisesta kuviosta. Sen tummanharmaa-valkoinen väritys toistuu eteisen muissa pintamateriaaleissa.

Haaveilin pitkään myös mustan kenkäpenkin korvaamisesta valkoisella säilytyspenkillä, mutta uuden maton ja mustan seinäkellon myötä en taida vaihtaa penkkiä vähään aikaan.

Musta seinäkello tuo mukavaa jämäkkyyttä muuten paljaalle seinäpinnalle. Mustaan, harmaaseen ja valkoiseen sointuvat myös vaaleanpunaiset suosikkilaukkuni ja kenkäni. :)

Kellon vieressä oleva metallinen sähkökaappi on oiva ripustuspaikka kenkälusikalle ja se toimii myös tarvittaessa muistitauluna magneettien kanssa. Kaapin alapuolella on lavakauluksesta tuunaamani kenkähyllykkö, jonka koko on juuri passeli erityisesti juniorin kengille. Hyllykkö tarjoaa myös laskutilaa vaikkapa avaimille tai kerhorepulle.

Eteisemme on L-muotoinen, ja kääntyy ulko-ovelta katsottuna oikealle. Siellä on toinen liukuovikaappimme, jonka eteen sijoitin toisen matoista. Kaapin vieressä on entisöintikurssilla tuunaamani vanha nojatuoli. Olen uskollisesti kantanut tätä aarretta mukanani muutosta toiseen. Sen verran näin sen eteen vaivaa, etten ihan hevillä aio tästä tuolista luopua! Sen yläpuolelle pääsi uudistuneen eteisen kunniaksi mieheni isoisoisän tekemä vanha ikkuna. Aion ripustaa ikkunaruutuihin mustavalkoisia valokuvia perheestämme kunhan vain saan niitä teetettyä sopivaan kokoon.

Uskaltaisikohan jo puhua meidänkin eteisestämme kodin käyntikorttina? :) Ainakin eteisemme on paljon persoonallisempi ja ilmeikkäämpi kuin ennen. Koska mielestäni on aina hauska katsoa sisustuslehdistä uudistuneista tiloista otettuja "ennen" ja "jälkeen" -kuvia, niin laitanpa tähän loppuun vielä parit kuvat tähän loppuun meidänkin eteisestämme.

Ennen:

Jälkeen:

Ennen:

Jälkeen:

Olisi kiva kuulla, mitä tykkäätte muutoksesta! Mukavaa toukokuuta!

DIY: Seinähylly lastenhuoneeseen Ikean puulaatikoista

Enää pari päivää helmikuuta jäljellä, ja sitten ollaankin jo taas yhden harppauksen verran lähempänä kevättä ja kesää! Miten ihanaa! Helmikuu on minulla todella kiireistä aikaa töissä, ja siksi bloginikin on saanut odottaa päivittämistä parin viikon verran. Mutta nyt olen taas päässyt lempiharrastukseni ääreen, josta olen niin niin mielissäni!

Toinenkin lempiharrastus on löytynyt kevään myötä. Ilmoittaudun viime syksynä kansalaisopiston puutyökurssille, joka starttasi nyt tammikuussa paikallisen yläkoulun puukäsityöluokassa. Siellä olen ahertanut torstai-iltaisin puupölyn, sahanpurun sekä valtavan surinan ja hurinan keskellä, opetellen alkeista asti käyttämään erilaisia koneita ja laitteita kärsivällisten puutyöopettajien johdolla. Ennen kurssia minulla ei ollut aavistustakaan mikä on oikohöylä tai tasohöylä, tai mikä on vaikkapa leveähiomanauhakone - puhumattakaan siitä, mihin kutakin näistä koneista kannattaisi käyttää. Mutta kummasti ovat nämäkin asiat minulle valjenneet jo parin kurssikerran myötä :).

Kevään aikana suunnitelmissa on nikkaroida jos jonkinlaista kalustetta kotiin, ja itse asiassa ensi viikon postauksessa esittelen ensimmäisen valmiin tuotokseni kurssilta. Nikkarointi-innostukseni ei ole rajoittunut suinkaan kurssiin. Pohdin pitkään String Pocket -hyllykön ostoa lastenhuoneeseen, mutta päädyinkin toisenlaiseen ratkaisuun, nimittäin pienistä Ikean puulaatikoista koottuun hyllykköön.

Päädyin hyllykköön ensinnäkin siksi, että moni poikamme huoneen kalusteista on valkolakattua tai valkoiseksi maalattua mäntyä. Samaa rustiikkisuutta on uudessa hyllykössäkin. Toinen tärkeä oivallus oli se, että puulaatikoiden rimoitus tekee ylimmälle tasolle kapean uran, jonka varassa isompikin taulu pysyy hyllyllä ilman pelkoa sen luiskahtamisesta alas sänkyyn. Aika merkittävä juttu kolmevuotiaan huoneessa, koska välillä huoneen ovi paukkuu ja seinät tärisevät - kiitos asukkinsa vähän turhankin reippaiden otteiden. ;)

Hyllykkö koostuu kolmesta Ikean Knagglig-mäntylaatikosta, jotka ovat sitä pienempää kokoa (yhden koko 23x31x15cm). Vahasin laatikot ensin kerralleen valkoisella vahalla, jonka jälkeen ne kiinnitettiin yhteen. Sen jälkeen laatikot saivat pintaansa vielä toisen vahakerroksen. Jos lopputulokseksi olisi halunnut täysin peittävän valkoisen pinnan, olisi ne pitänyt vahata vielä kertaalleen. Meille riitti kaksi vahauskertaa, jonka ansiosta puunsyyt kuultavat aavistuksen vahan alta. Hyllykkö kiinnitettiin seinään kahdella ruuvilla. Seinään tehtävä reikien määrä vähentyi siis oleellisesti siksi, että laatikot oli kiinnitetty ensin toisiinsa.

Hyllykön päälle, paraatipaikalle, pääsi pojan herttainen yksivuotiskuva. Tämä on ollut toistaiseksi ainut hänestä valokuvaamossa otettu kuva, koska meillä on ollut hurjasti onnea, että päiväkodissa syksyisin otetut yksilökuvat ovat olleet todella onnistuneita. Kuvan vieressä on kummitädin pojalle taiteilema kalligrafiataulu. Kävin itse syksyllä sivellintussikurssin, mutta minun tekstaustaitoni ovat kyllä täysin harjoituksen asteella - tauluihin on vielä matkaa!



Laatikoiden sisälle (ja pojan käden ulottuville) nostin muutamia kauneimpia aarteita: toiselta kummitädiltä ristiäislahjaksi saadun hopeisen kynttilänjalan, Oslosta viime joulukuussa ostetun pahvirasian, Kööpenhaminasta tuodun Kay Bojesen -teemaisen apinakortin, mustan lego-rasian sekä Ranskasta ostetun Jean de La Fontainen klassikkoeläinsatukirjan "Fables". Kivointa tässä seinähyllykössä on, että esineitä voi vaihdella fiiliksen mukaan eikä siihen tarvitse upottaa määrättömästi leluja tai kirjoja - niitä varten onkin sitten huoneessa Kallax-hyllykkö säilytyslaatikoineen.

Tykkään myös siitä, että tämäkään hyllykkö ei ole leimallisesti lastenhuoneen hylly, vaan että se toimii säilyttimenä myös isomman pojan ja teini-ikäisen huoneessa. Tai näinhän minä oletan, aika sitten näyttää! :D No, jos hylly ei jossain vaiheessa enää miellytä silmää, niin sille on helposti löydettävissä uusi sijoituspaikka kodistamme näppärän kokonsa vuoksi.

Ensi viikolla onkin sitten luvassa postaus ekasta puutyöprojektistani. Olen siitä aika innoissani, vaikka simppeli projekti se näin kurssin alkajaisiksi olikin! Kuulemisiin! :)

Lastenhuoneen uudistus

Uskomatonta, millä vauhdilla aika vieriikään. Reilu vuosi taaksepäin tein blogiini postauksen poikamme huoneesta, jossa oli tuolloin vielä vauvan pinnasänky. Pinnasänky vaihtui sittemmin lastensänkyyn, ja mielessä kävi jo, pyöräyttäisinkö samalla koko huoneen järjestyksen uusiksi. Mittailun jälkeen tulin siihen tulokseen, että sisustuspäivitys riittää. Uudistuksen kunniaksi ajattelin tehdä uuden postauksen poikamme huoneesta :).

Laitetaanpa vertailun vuoksi tähän kuvat vierekkäin huoneesta, kun siellä oli vielä pinnasänky, ja kuva miltä se näyttää nyt. Puinen lastensänky tuli siis pinnasängyn paikalle, oven ja ikkunaseinän väliin. Sängyn vaihto muutti ilmettä tosi paljon, samoin kuin siihen hankittu päiväpeitto.

   

Ennen                                                                     Jälkeen

Etsin pitkään ja hartaasti päiväpeittoa, joka olisi mustavalkoinen tai keltavalkoinen, graafisella eläin- tai raitakuviolla. Yllättäen sellaisia ei juniorikoossa ole montakaan. Halusin myös pitää budjetin alle 50€:ssa, jonka vuoksi AVA Roomin ihanat Marimekon kankaalla ommellut Original-päiväpeitot eivät tulleet kysymykseen. Mutta AVA Roomin vetoketjullisten päiväpeittojen katselu antoi minulle idean: entäpä jos en etsisikään varsinaista päiväpeittoa sängyn päälle, vaan koittaisin ratkaista ongelman vaikkapa unipussilla?

Ja siitähän se ideointi sitten lähti. Bongasin googlettaessani Finlaysonin vanhemmista valikoimista keltavalkoisen Elefantti-unipussin, joka aikuisten koossa (90x250cm) sopisi täydellisesti juniorin huoneeseen. Itse asiassa 90cm leveä unipussi olisi varsinaista päiväpeittoa parempi ratkaisu 75cm leveälle patjalle laidallisessa juniorisängyssä. Säästyisin patjan päivittäiseltä nostelulta, kun yrittäisin taitella pitkiä peitonhelmoja patjan alle. Nyt kun unipussi ylittää patjan leveyssuunnassa vain noin 8cm per puoli, riittää reunan työntäminen sormilla laidan ja patjan väliin. Jes!

Suunnitelma oli siis tehty, mutta mistä ihmeestä löytäisin sen Elefantti-pussin, kun Finlaysonin verkkokaupassa sitä ei enää ollut myynnissä aikuisten koossa ja Prismojenkin myymäläsaldo näytti nollaa? Tarvittiin Lahden syyslomareissu ja pysähdys Launeen Prismalla. Olin menossa Prisman vuodevaateosastolle toisen keltavalkoisen päiväpeittokandidaatin perässä, kun huomasin hyllystä pilkistävän keltaisia elefantteja. Pidätin hengitystä, juoksin hyllyn luo, tsekkasin koon, nappasin paketin syliin, ja ihan oikeasti, tuuletin ja pompin käytävällä tasajalkaa rulla sylissäni! Äitini purskahti vieressäni nauramaan, mutta ei pyöritellyt silmiään, koska tiesi minun metsästäneen näitä norsuja jo kuukausia. Kaiken lisäksi peitto oli tarjouksessa, ja maksoi muistaakseni vain noin 35 euroa!

Ja nyt tämä ihanuus on sitten pojan sängyssä. Elefanttiteema ja keltavalkoiset värit ovat täydellinen pari Marimekon Karkuteillä-kankaalle. Raikkaan keltainen väri tuo ihanan piristysruiskeen pojan huoneeseen. Norsujen kavereina ovat pojan rakkaimmat unilelut ja Ikean kissatyyny.

Toinen asia, jota olin toivonut jo pidempään pojan huoneeseen, oli roikkavalaisin. Sopiva paikka sille löytyi verhotangon päästä, valkoisen lokerohyllykön päältä.

Paikka on myös turvallinen, sillä johto ja lamppu pysyvät pikkukäsien ulottumattomissa. Tämä valaisin tuo lisää "ison pojan huoneen" tuntua. Se on mukavan graafinen ja simppeli, ja täydentää minusta mukavasti huoneen modernia skandinaavista sisustusta.

Jatkossa olisi vielä suunnitteilla ostaa yksi tai kaksi mustaa String Pocket -hyllyä sängyn päälle. Niihin saisi mukavasti esille pieniä aarteita ja pienikokoisen taulunkin. Harmillisesti Stockan Hulluilla Päivillä ei ollut tänä syksynä Stringiä tarjouksessa, mutta onneksi hyllynostolla ei ole kiire. Myös joku vastaava musta (tai valkoinen) 60-120cm leveä ja alle 20cm syvä hyllyratkaisu voisi tulla kysymykseen. Jos teillä on vinkata kilpakumppaneita String Pocketille, niin laitatteko niitä kommentteina tulemaan. Kiitti jo etukäteen!

Ajatuksissa on myös pimennysverhon vaihto, ja ehkä jossain vaiheessa kattolampun vaihtokin. Mutta ainakin toistaiseksi on tarkoitus mennä tuolla jättikokoisella paperivalaisimella.

Olisi kiva kuulla, mitä tykkäätte muutoksista? Poikamme ainakin totesi innoissaan näiden myötä, että nyt hänellä on "uusi huone". :)

Oman kodin vierashuone

Kaikki lähti tapetista. Suunnitellessamme rivitalokotimme sisustusta haaveilin ornamenttikuvioista, joita näkee varsinkin itämaisissa lattialaatoissa. Olin riemuissani, kun löysin sattumalta Morocko-tapetin Boråstapeterin Poetry-mallistosta. Siinä oli ihastelemani marokkolainen kuvio, mutta hillityn skandinaavisissa sävyissä. Meille kun oli alusta asti selvää, että emme halunneet seinillemme väri-ilotulitusta. Kaipasimme pikemminkin hillittyjä ja ajattomia sävyjä, joita voisi sitten esimerkiksi tekstiileillä ja muilla yksityiskohdilla tarvittaessa piristää. Halusin tämän tapetin nimenomaan vierashuoneeseen, koska en ollut varma, saattaisinko kyllästyä ajan mittaan siihen isommalla pinnalla, kuten olohuoneessa. No, en ole kyllästynyt, pidän tästä edelleenkin suunnattoman paljon!

Tapetti toimii luontevana lähtökohtana huoneen muulle sisustukselle. Tapettia on vain yhdellä seinällä, ja muut seinät on maalattu tapetista poimitun vaaleanharmaan sävyllä.

Tapetin ruutumainen kuvio toistuu äitini virkkaamassa valkoisessa päiväpeitossa. Hän oli jo hankkiutumassa siitä eroon, kun esitin vastalauseen ja pelastin sen itselleni. Päiväpeiton alla on aimo kasa patjoja, ja tietysti Ikean levitettävä Hemnes-sohvasänky. Meillä on monia pidemmän matkan päässä asuvia ystäviä, jotka meillä kyläillessään jäävät usein vieraaksemme useammaksi yöksi. Niinpä meille on tärkeää tarjota heille kunnon sänky, ja siihen kunnon patjat ja petarit. Tämän sohvasängynhän saa levitettyä normaalin parisängyn levyiseksi.

Sängyn päällä ja sen ympärillä on myös vaihtelevan näköinen kasa tyynyjä. Milloin harmaita, milloin valkoisia, milloin turkooseja. Minun täytyy tunnustaa, että kauniit sisustustyynyt ovat yksi suurimmista heikkouksistani. Äitini päivittelee usein, että TAASKO minä ostin lisää tyynyjä. Eikö niitä ole paljon jo ennestäänkin, hän huokailee. No on, minä vastaan - mutta kaikki ovat silti löytäneet paikkansa kotoamme! Mielestäni tyynyt ovat äärimmäisen ihana tapa tuoda kodikkuutta ja pehmeyttä sisustukseen. LIsäksi tyynynpäällisiä tai tyynyjä vaihtamalla huoneen ilmeen saa muutettua silmänräpäyksessä! Jätettäköön äidilleni luettavaksi, että tulin tänään taas ostaneeksi kaksi uutta tyynyä. Taidan olla tyynyjen suhteen toivoton tapaus. :)

Marokkolaista tunnelmaa huoneeseen luo myös mieheni tänä keväänä Turkista tuoma tuliainen, ihana hopeanvärinen ornamenttikuvioitu tarjottimeni. Haaveilin pitkään tällaisesta, mutta en raaskinut ostaa sitä Suomesta.

Hopeaa ja koukeroa on myös isossa peilissä, joka luo pieneen makuuhuoneeseen valoisuutta ja lisää avaruuden tuntua.

Ikkunan edessä on puolestaan äitini vanha kampauspöytä. Peili on nostettu talteen, jottei ikkuna peittyisi. Vetimet olivat alunperin isot ja kultaiset, mutta vaihdoin ne sirompiin Indiskan posliinivetimiin. Pöydän päällä oleva kaunis vanha peltinen rasia on äitienpäivälahja mieheni mummulta.

Vetimistä puheen ollen, en oikein erityisesti pidä Hemnes-sarjan mustista metallinuppivetimistä. Niinpä vaihdoin sohvasängyn laatikoiden vetimiksi huomattasti kauniimmat lasivetimet sinkityillä yksityiskohdilla. Nämä täydentävät aika kivasti huoneen marokkolaisteemaa! :)

Uusin hankinta huoneeseen on valkoharmaa puuvillamatto. Alun perin tämän piti tulla keittiöömme, mutta rullattuani maton auki halusinkin sen vierashuoneeseemme.

Viimeisen silauksen itämaiselle tunnelmalle antavat koukerokuvioiset valkoiset verhot. Bongasin aikanaan tämän Vallilan kankaan Stockmannilta. Pidän siitä, että ne ovat saman aikaan ilmavan ja runsaan näköiset.

Olisi kiva kuulla, mitä tykkäätte meidän vierashuoneestamme! Erityisesti kaipaisin vinkkejä, minkälainen valaisin tänne sopisi. Tällä hetkellä katossa on ihan tavallinen kolmen led-lampun teräsvalaisin, mutta kaipailen jotain pehmeämpää ja tunnelmallisempaa ratkaisua. Itäimaisuus olisi plussaa :).

Seuraavassa postauksessa singahdan jälleen pihamaan puolelle. Olemme nimittäin saaneet uudet ihanat istutuslaatikot terassin päätyyn. Kuulemisiin ja hyvää juhannusta! :)

Ihanimmat sisustuskaupat: Millan Putiikki

Perheemme teki hiihtolomareissun viime viikolla entiseen kotikaupunkiini Lahteen. Messilän laskettelukeskuksessa vietettyyn viikkoon mahtui paljon pulkkailua ja ulkoilua, hiihtämistä ja rinne-elämää. Mutta mitäpä olisi reissu ilman sisustusshoppailua :)? Olin etukäteen bongannut lahtelaisen Millan Putiikin netistä ja viime kesäisestä Unelmien Kesäpuodit -lehdestä, ja pitihän sinne sitten suunnata. Ja tämä viehättävä putiikki pääsikin välittömästi lempisisustuskauppojeni joukkoon!

Millan Putiikki sijaitsee Rautatienkatu 20:ssä, ja sen rennon tyylikäs näyteikkuna kutsui astumaan sisään: lokoisan näköiset nojatuolit yhdistettynä eteläeurooppalaisiin elementteihin ja vaalean vihreän sävyihin olivat juuri minuun makuuni! Näyteikkuna lunasti lupauksen sisällä. Kauppa on ihastuttava yhdistelmä mm. Rivièra Maisonin ja Balmuirin tuotteita sekä tyylikkäitä ja persoonallisia vaatteita ja asusteita. Minun askel veti tällä kertaa erityisesti liikkeen perälle sisustusosastolle.

Olen pitänyt vuosien ajan suunnattomasti huolettoman tyylikkäästä rantatyylistä, jossa yhdistyvät kaislamatot, muhkeat tyynyt ja sohvat, pastellisävyt, kromi, rottinki ja rouhea puupinta. Niinpä seisoskelin pitkiä aikoja ihastellen putiikin valikoimaa. Tällä hetkellä trendikästä peikonlehteä näkyi muun muassa kuosina tyynyissä ja tekokasveina. Itselleni tarttui liikkeestä mukaan Rivièra Maisonin lehtikuvioitu Tropical Shopper Bag, L-koossa. Kassi oli viime kevään mallistoa, mutta sitä löytyi vielä heidän varastostaan (ja nettikaupastaan). Tämä kassi pesee mennen tullen Ikean siniset kassit!

Iskin silmäni myös myymälässä olleeseen käsittämättömän suloiseen RM:n Montgolfier Hanging Lamp -kuumailmapallovalaisimeen.

Tämä rottinkinen kaunotar olisi upea ilmestys lastenhuoneessa. Jos saamme joskus lisää lapsukaisia, voi hyvinkin olla, että tämä valaisin päätyy pienokaisen huoneeseen. Valaisuteho tässä ei liene kovin suuri, mutta juurikin kattoa tillittävän pikkuisen kamariin tämä olisi oiva ostos.

Pidin kovasti myös RM:n valkoturkoosista torkkupeitosta, joka olisi nappivalinta terassillemme tai olohuoneeseemme. Siinä oli loimessa mukana ripaus hopeanhohtoista lankaa, joka kimalsi kauniisti valossa. Peittoon sointuisivat oivallisesti esimerkiksi helmiäishohtoiset mintunväriset RM:n tai VIO:n kynttilät.

Ihastuneita huokauksia pääsi minulta jälleen kerran RM:n puukaapistojen kohdalla. Tämäkin kaapisto on nerokas tilaihme, jonka ovien sisäpuolelle on suunniteltu säilytystilaa vaikkapa kangasserveteille.

Tällä hetkellä kovin trendikkäitä muistitauluja ja kirjainvalotauluja näkyy lähes jokaisessa sisustusliikkeessä. Mutta mitenkä olisi mustavalkoisen sijasta pastellipinkki Design Lettersin muistitaulu, valkoisilla kirjaimilla?

Jos pojallamme ei jo olisi huoneessaan Brion mustavalkoista uunia, olisin ostanut hänelle Design Lettersin leikkikeittiösetin. Tämä laatikkoon pakattava minikeittiö kulkisi vaivattomasti mukana reissussa kuin reissussa, ja muovisten keittoastioiden ansiosta se olisi myös kevyt kuljetettava! Ja äidin silmää hivelisi muotoilu ja graafisen mustavalkoiset värit... Oikeita ruokailuhetkiä varten voisi hankkia juniorille saman brändin astiaston, meidän pikkunikkarillemme sopiva valinta olisi tietysti tuo mustavalkoinen versio!

Tällä kertaa astiaostokset kuitenkin tehtiin äidin tarpeisiin, kun ostin tarjouksessa (puoleen hintaan!) olleita valkoisia Libbeyn Hobstar Double Old Fashioned 35cl:n juomalaseja neljä kappaletta. Täytyy kyllä tässä välissä antaa täydet pisteet putiikin asiakaspalvelulle. Olin nimittäin bongannut sekä RM:n ostoskassin sekä Hobstar-lasit Millan Putiikin verkkokaupasta, mutta niitä ei näkynyt liikkeen hyllyllä. Ystävällinen myyjätär lähti välittömästi asiasta kysyessäni penkomaan niitä liikkeen varastosta, ja niin sain ne mukaani verkkokaupan hinnoilla - ilman toimituskuluja tietenkin. Superkiitos tästä palvelusta :)!

Ja lopuksi, ihastelin tietysti putiikin pitkää Johan Bülowin designlakujen purkkirivistöä. Monessa eri maussa ja purkkikoossa herkkuja niin keliaakikolle kuin tavallisellekin lakuintoilijalle. Nam!

Ostosreissun kruunaa kiireetön kahvihetki ison kahvin ja kakkupalan parissa! Millan Putiikista askeleet kannattaa suunnata esimerkiksi kauppatorin ja Aleksanterinkadun kulmassa sijaitsevaan Espresso Houseen, joka on löytänyt tilat entisestä Oululaisen Kulman kahvilasta. Naistenpäivän kunniaksi mieheni hemmotteli minua paitsi Café lattella, myös (gluteenittomalla) key lime piella, joka tarjoiltiin kermavaahdon kera. Täydellinen päätös ihanalle aamupäivälle!

Seuraavaksi onkin lupa jo alkaa intoilla keväästä ja lähestyvästä pääsiäisestä. Laskettelureissulta tarttui matkaan muutama muukin sisustusesine, jotka odottelevat ripustamista kotiimme. Palataan niihin hieman myöhemmin! Mukavaa maaliskuuta!