Syksyistä tunnelmointia terassilla

Kirpeän kuulas ilma, maan multainen tuoksu, kellastuneiden haavanlehtien kahina tuulessa - nämä kertovat minulle, että syksy on täällä ja talveen on enää muutama pitkä harppaus jäljellä. Vilukissana pidän villasukkia jalassa aamusta iltaan ja vedenkeitinkin porisee keittiössämme tiuhaan lämmittäviä tee- ja glögikupposia varten. Mutta onneksi lasitetulla terassilla vielä tarkenee, varsinkin aurinkoisena päivänä, jolloin urheat kesäksi istuttamani kirsikkatomaatintaimet yrittävät kypsyttää minulle vielä muutaman pikkutomaatin.

Tomaatit ovatkin viimeinen muisto kesästä terassilasien sisäpuolella. Yrtit ovat vaihtuneet havuihin ja callunoihin, pöydille on puolestaan nosteltu kynttilöitä ja lyhtyjä. Naapureiden lahjoittama ruskea puinen puutarhasohva odottaa valkoista maalikerrosta. Ennen maalauspuuhiin ryhtymistä tein siihen pienen istuskelupesän paksuista lampaantaljoista ja tyynyistä. Erityisen ihastunut pehmeään istumapaikkaan on yksivuotias tyttömme. Hän kiipeää aina ensimmäisenä tälle sohvalle terassille livahdettuaan.

Puusohvalta tosiaan näkeekin mainiosti joka suuntaan, niin tiipiin sisälle kuin lasien taa läheiselle lenkkipolulle. Minun suosikkipaikkani on valkoinen pitkä sohva, johon on mukava unohtua selailemaan sisustuslehtiä. Sohvan viereen ovat ajautuneet kumisaappaat, joilla on mielestäni oiva paikka syyssisustuksessa. Syksyyn kuuluu olennaisesti saapastelu metsässä - joko ihan huvin vuoksi tai sitten tositarkoituksella, marjojen ja sienien perässä. Kun metsän aarteet on kerätty, potkaisen kumisaappaat jaloistani sohvan kylkeen ja alan perkaamaan tuliaisiani. Tänä syksynä olenkin onnistunut löytämään ensimmäiset kanttarellini itse metsästä.

Sohvapöydälle olen nostanut jo adventtikynttelikönkin roosanvärisine kynttilöineen joulukuuta odottamaan. Syksyistä tunnelmaa terassille tuovat haalean vaaleanpunaiset callunat sekä itämaishenkiset ornamenttikuvioidut lyhdyt. Kunhan ilmat pakastuvat, aion tuoda terassille valkoisia kellokanervoja. Lasituksen ansiosta terassilla on vielä liian lämmin niille, ja ne varistaisivat kukkasensa lämpimän päivän tullessa. Callunat sen sijaan eivät ole moksiskaan lämpötilojen vaihteluista, kunhan vai muistan kastella niitä riittävästi.

Ja mitäpä olisi syysterassi ilman havuja! Ennen kuin syksy kääntyy talveksi, suosin erityisesti luonnollisen näköisiä keinohavuja, jotta välttyisin neulaskasojen siivoamiselta. Niinpä kiersin havuköynnöksen puutarjottimen ympärille ja puolukanvarpukranssin marokkolaiselle hopeatarjottimelle. Kun ilmat ovat pakastuneet pysyvästi nollan alapuolelle, kuusenoksilla on ehdoton paikkansa terassillamme.

Enkä ole unohtanut käpyjäkään, olenhan luonteeltani oikea kävystäjä. Jos sienen- tai marjanpoimintareissuni tulos on laiha, vasun tai sangon voi AINA täyttää kävyillä. Siispä terassin hyllyillä on aina lasipurkeissa käpyjä vuodenajasta riippumatta. Tähdet - niin puiset kuin metallisetkin - ovat mielestäni kuin lupauksia lähestyvästä joulusta. Niinpä nekin ovat hyllyillä kunniapaikalla.

Kun keskipäivän aurinko saa terassin hohtamaan suloisen lämpimänä, avaan hetkeksi lasiseinät ja annan syystuulen kirpeyden kieppua sisään. Katseeni pysähtyy puutarhaan, joka haukottelee raukeasti kesäisen kasvun jäljiltä. Keltaiset haavat havisevat pensasaidan toisella puolen ja ohikulkijoiden lenkkitossujen pohjista kantautuu vaimea hiekkainen rapina. Vaikka kynttilän liekki hiipuisikin tuulenvireestä, ei se haittaa, sillä kiiretön hetki täynnä lämpöä ja syksyn lumoa saa sydämeni onnelliseksi. Kotoilun aika on nyt.

Hullut Päivät syksy 2020: Kahdeksan vinkkiä sisustajalle

Sisustajat kuulolle, Stockmannin Hullut Päivät alkavat aivan kohta!

Viime keväänä hulluteltiin ainoastaan verkossa koronaepidemian takia. Samankaltainen linja jatkuu tänä syksynä, joskin nyt Hullut Päivät on venytetty kahdentoista päivän pituiseksi kampanjaksi. Osa ns. perusvalikoimaan kuuluvista tuotteista on saatavilla myös tavarataloissa hulluilla hinnoilla, mutta kampanjaerät myydään vain verkossa. Eli oma kotisohva on siis paras paikka shoppailuun sekä valikoiman että turvallisuuden puolesta.

Hullujen Päivien valikoimaa ei ole niputettu samanlaiseksi tuhdiksi paperikuvastoksi kuin aiempina vuosina, ja meillekin tupsahti postilaatikkoon hyvin ohut ja keveä versio valikoimasta. Mutta hullutpaivat.com:ista löytyy sitten se koko komeus, josta olen poiminut jälleen kerran kahdeksan suosikkivinkkiäni sisustusostoksiin. Toivottavasti löydät sieltä tärppejä vaikkapa joululahjahankintoihin! :)

Vinkki nro 1: Normann Copenhagen Dropit-koukut

Mistä löytyisi koukku eteiseen, joka olisi paitsi käytännöllinen, myös itsessään kaunis sisustuselementti? Designstudio Asshoff & Brogårdin suunnittelema puinen Dropit-ripustuskoukku on kaunis seinällä joko yksittäisenä elementtinä tai sitten niistä voi muodostaa useamman pisaran "sadekuuroja". Hullareilla on nyt koukkuja edulliseen hintaan sekä luonnonvärisenä että valkoisena. Minun suosikki on ehdottomasti tuo luonnonvärinen, josta puunsyykuviot erottuvat kauniisti.

Vinkki nro 2: Menun Gridy Fungi Shelf -seinähyllyt

Koukkujen lisäksi kotiin tarvitsee aina laskutilaa. Jotenkin aina on kaiken maailman aurinkolaseja, avaimia, puhelimia sun muuta, jotka pitäisi saada hetkeksi käsistä mutta riittävän korkealle taaperon ulottumattomiin! Laskutilaa tarjoaisivat nämä eleettömän tyylikkäät seinähyllyt. Minimalistisen designin hengessä hyllyillä ei ole näkyviä kannakkeita, vaan ne ikään kuin leijuvat seinällä. Hullareilla on kolme erikokoista hyllyä saatavilla, ja mielestäni kolmen eri koon yhdistelmä kahdessa eri värissä olisikin kaikista näyttävin ratkaisu. Ehdottomasti siis toivelistalle!

Vinkki nro 3: Marimekon Urna-maljakko

Carina Seth-Anderssonin suunnittelemasta Urna-maljakosta tuli välittömästi klassikko, joka on tuttu monesta sisustuslehdestä ja blogista. Aluksi maljakkoa sai kirkkaana, pastellisävyissä ja harmaana, mutta nyt värivalikoimaan on tullut tummanruskea. Tämä perinteinen lasipullon väri käy niin upeasti maljakon muotoihin! Itse emmin maljakon hankintaa aiemmin, sillä en ollut varma mikä väri istuisi kotiimme parhaiten. Mutta nyt kun ruskeakin on saatavilla, se oikea on löytynyt.

Vinkki nro 4: Marimekon Unikko-keittiöpyyhe

Niin... en varmaan selviä yksiltäkään hullareilta ilman keittiöpyyhkeitä! Jos olette seuranneet aiempien vuosien vinkkejäni, tiedätte rakkauteni kauniisiin keittiöpyyhkeisiin. Tällä kertaa listalla olisi Unikko-pyyhe, joka on hullareilla lempeissä luonnonvalkoisen, beigen ja vaaleansinisen sävyissä. Laitetaan muistilistalle yksi... eikun sittenkin kaksi!

Vinkki nro 5: Iittalan Nappula-kynttilänjalka

Matti Klenellin suunnittelema Nappula-kynttilänjalka jaksaa ihastuttaa. Sammaleenvihreä väri olisi täydellinen syksyiseen kotiin... tai jouluiseen kattaukseen... (jos joku ihmettelee näitä jouluviittauksia, niin myönnettäköön, olen jo alkanut selailemaan jouluteemaisia sisustuslehtiä!)

Vinkki nro 6: Lisa Johansson-Papen Bulbo-riippuvalaisin

Lisa Johansson-Pape kuuluu ehdottomasti suunnittelijasuosikkeihini. Hänen kauniin ilmavan linjakkaat ja kepeän näköiset valaisimensa ovat muodoltaan oivaltavia, ajattomia ja niihin piiloutuu aina joku juju. Tässä valaisimessa se on sipulimainen muoto. Suupuhallettu valkoinen etsattu lasi suodattaa valoa pehmeästi. Hullareilla valaisin on nyt saatavilla merkittävällä alennuksella, eli jos sinäkin tykästyit tähän kaunottareen, kannattaa olla ajoissa keskiviikkona liikkeellä.

Vinkki nro 7: Georg Jensenin Moneyphant with twins -säästölipas

Tanskalaisen hopeaseppä Georg Jensenin perustaman brändin alla on monta klassikkoesinettä. Yksi suloisimmista on Jørgen Møllerin suunnittelema Moneyphant-säästölipas. Alfredo Häberlin tulkinta tästä säästölippaasta pienine norsunpoikasineen on esikuvaansa entistäkin söötimpi. Tammesta valmistetut pikkunorsut sujahtavat teräksisen äitinorsun kärsän alle suojaan. Norsu olisi mielestäni mainio ristiäislahja sekä oivallinen joululahja isommallekin säästämistä harjoittelevalle lapselle.

Vinkki nro 8: Design House Stockholmin Air-tv-taso

Ranskalais-ruotsalaisen Mathieu Gustafssonin suunnittelussa näkyvät hänen sukujuurensa. Graafinen ja kepeä Air tv-taso on trendikäs yhdistelmä puuta ja rottinkia yhdistettynä skandinaavisen muotoilun minimalismiin ja käytännöllisyyteen. Punotut liukuovet päästävät ilman ja valon läpi. Tämä on nappivalinta moderniin ja pelkistettyyn skandinaaviseen kotiin. Yksinkertaisesti upea taso!

Sitten ei kun odottamaan keskiviikkoaamua! Muistakaa kerätä suosikkituotteenne etukäteen muistilistalle ja olkaa hollilla kun kello lyö seitsemän, ettette jää ihanuuksista paitsi. Hauskaa hulluttelua!

 

Kirpparikierroksella

Tuntuukohan kenestäkään muusta teistä, rakkaat blogini seuraajat, että vuosi vuodelta alkaa pitämään yhä enemmän ajan patinoimista huonekaluista ja esineistä, vanhoista laseista ja lautasista sekä virkatuista pitsipeitoista? Vai olenko vain mummoutumassa! Iiks! Lähestyvä neljänkympin rajapyykki täytyy olla tähän syynä, haha! :D

Olen aina pitänyt kirppareiden kiertelystä. Erityisesti siksi, että kirppari on mainio paikka etsiä kotiin uniikkeja ja rustiikkeja kippoja ja kuppeja, kaikenlaisia tavaroita joilla olisi varmasti monenmoista tarinaa kerrottavanaan jos ne vain osaisivat puhua. Pieni ruoste tuo vain lisää charmia, pari kuhmua emalipadassa tekee sen sympaattisemmaksi ja käytetyn alumiinin himmeä hohto peittoa teräksen kovan kiillon mennen tullen.

Ei siis ihme, että tänä kesänä olen viettänyt keskimääräistä enemmän aikaa kirppareilla. Niin netissä, Konteissa, realisointikeskuksissa kuin ihan perinteisillä pöytämyyntikirppiksillä. Ajattelin tässä postauksessa esitellä muutamia tekemiäni löytöjä, joista olen ihan pähkinöinä.

Iittala on viime vuosina palauttanut tuotantoon joitain ihanimpia klassikkolasejaan. Oma suosikkini uustuotannosta on ollut Kastehelmi-sarja. Mutta viime aikoina katseeni on kiinnittynyt Oiva Toikan Flora- ja Frutta-sarjoihin. Ohuenohuet suupuhalletut juomalasit, jälkiruokamaljat ja kaatimet ovat siroja ja niin herkän kauniita. Kun sitten törmäsin kesälomareissulla joensuulaisella "Kirpparilla" nimisellä kirpputorilla Flora-sarjan 80mm kirkkaisiin kulhoihin, hieraisin silmiäni kerran ja toisenkin. Hintaa yhdellä virheettömällä kulholla oli hieman yli seitsemän euroa. Kaappasin pikapikaa kulhot ostoskoriin ja hymisin tyytyväisyyttä!

Kirkkaita kasvi- ja kukka-aiheisia kuvioita on hieman hankala hahmottaa näistä kuvista, kulhot kaipaisivat kovasti täytettä. Kunhan pääsen täyttämään nämä jollain ihanalla jälkiruoalla, otan niistä kuvat Instagramiin! Tuo joensuulainen Kirpparilla-kirppis on muuten oiva paikka tehdä edullisia löytöjä vanhoista tavaroista. Siellä on usein mm. apteekkipulloja, alumiinitonkkia, emalivateja sun muuta mukavaa tarjolla, ja kohtuuhintaan. Suosittelen!

Toinen suosikkipaikkani löytöjen tekemiseen ovat eri kaupunkien Kontit. Vaikka niiden valikoima perustuu lahjoituksiin, usein sieltä on löydettävissä edullisesti suomalaista lasidesignia. Eikä kaiken kauniin tarvitse mielestäni olla nimekkäiltä suunnittelijoilta. Tänä kesänä Kontista löytämäni kauniit tähtilasit puhuttelivat kaltaistani kyltymätöntä glöginjuojaa. Näin välittömästä itseni juomassa punaista glögiä näistä laseista pimenevinä syysiltoina. Ja taas laitettiin neljä lasia ostoskoriin, tällä kertaa kuuden euron yhteishintaan.

 

Lasien alla on muuten kapea virkattu pitsiliina, joka sekin on kirpparilöytö parilla eurolla. Saa nähdä milloin pitsiliinat ja -peitot tekevät todellisen comebackin. Toki erilaiset virkatut supermuhkeat torkkupeitot ovat ollaan sisustajien suosiossa jo tovin. Mutta ne mummojen virkkaamat ihanuudet, niissä on jotain käsittämätöntä kauneutta, jonka takana on kuukasien uurastus.

Pohdin alkukesässä blogissani, että terassimme sohvan päällinen kaipaisi uusimista. En saanut sitten aikaiseksi lähdettyä kangaskaupoille. Kun eräänä päivänä näin oman kaupungin nettikirpparilla myynnissä ison virkatun valkoisen päiväpeiton, otin pikaisesti puhelimen käteen ja pistin tekstarin menemään. Tämäkin ihanuus oli myyjän isoäidin väkertämä. Ilmeisen taidolla, sillä jokainen neliö on identtinen ja täydellisesti virkattu. Ja niin ohuesta langasta, että tätä on kyllä tehty rakkaudella ja hartaasti! Mietin alkuun, raaskisinko laittaa sitä kesäajaksi terassillemme, mutta laitoin sittenkin, koska sohvallamme ei istuta hiekkaisissa tai multaisissa vaatteissa. Olen myös ottanut tehtäväkseni varjella sitä pienimmiltäkin tahroilta. Päiväpeiton alle sain vanhan valkoisen täkin äitini luota, joten vanhaa harmaata rispaantuutta pehmustekangasta ei enää näy!

 

Äitini pääsi kuitenkin ompeluhommiin, joskin lasten lakanoiden tekoon. Kävimme mieheni ja tyttäremme kanssa perinteisellä juhannuksen ostosmatkalla Tuurissa. Keskisen kyläkaupan pihassa oli yllättäen peräkärrykirppis, ja pitihän sinne lähteä kiertelemään. Eräällä myyjällä oli neljä kappaletta käyttämättömiä Mauri Kunnaksen Yökirja-teemaisia puuvillaverhoja. Hän kertoi, etteivät verhot kuulemma olleet kelvanneet lastenlasten huoneeseen. Meille kelpasivat, sillä kangas oli juuri passelia lakanoita varten, ja Yökirja kuuluu poikamme lempikirjoihin. Itsekin olen kuin Pupusen Juuso öisin pakkautuneena paksujen vällyjen väliin villasukat jalassa, haha! Tässä pari kuvaa ihanista lakanoista pedattuna poikamme sänkyyn.

Eikä tässä vielä kaikki, kuten ostostv:ssä tavataan sanoa. Ostin muutama vuosi sitten pari alumiinista kakkuvuokaa ruukkujen aluslautasiksi. Tänä kesänä vuokia on tullut ostettua pari lisää. Lommot ja kuhmut tai pieni ruostekaan ei niissä haittaa, kun ei ole tarkoitus laittaa mitään syötävää niihin. Tärkein kriteeri on reiättömyys sekä tietysti myös se, että vadin pohja ei pahasti keiku.

Tytön hempeät yksisarvissynttärit saivat puolestaan minut innostumaan leipomisesta, ja niinpä löysin nettikirpparilta seuraavia kemuja varten tämän AmandaB:n jalallisen kakkulautasen. Olen kaipaillut jalallista posliinista kakkulautasta pitkään. Nyt sellainen löytyi, ja vieläpä kauniisti koristellulla pitsimäisellä reunalla. Tältä kelpaa myös tarjota kuppikakut ja muffinsit! Muutoin siinä on kiva pitä esillä vaikkapa kauneimpia teepakkauksia.

Olen muuten ilmoittautunut vuoden tauon jälkeen takaisin kansalaisopiston puutyökurssille. Appiukon autotallissa odottaa eräs vitriinikaappi kunnostusta sekä muun muassa kasa vanhaa harmaantunutta lautaa ladon seinästä ja pino heinäseipäitä. Loppusyksystä pääsen toivottavasti esittelemään blogissa, mitä olen saanut niistä aikaiseksi. Sitä ennen luvassa on ehkäpä lisää kiertelyä rompetoreilla, syysistutusten laittoa, joulukoristeiden valmistelua sekä postaus tavarataidoista ja tavaran karsimisen tuskasta. Jos sinulla on joku postaustoive, laita ihmeessä kommenttia tulemaan! Aurinkoista elokuuta teille kaikille!

Ihanimmat sisustuskaupat: Kukka- ja sisustuspuoti Rustiikki

Tässä postauksessa haluan esitellä teille sisustuspuodin, jossa vierailen joka kesä appivanhempieni mökiltä käsin. Sen tekee ainutlaatuiseksi omistajiensa entisöimät vanhan ajan huonekalut, joita putiikissa on runsas valikoima sohvasängyistä kirjoituspöytiin, kaappeihin ja hyllyköihin. Puodin nimi Rustiikki on siis osunut naulan kantaan! Se sijaitsee Keski-Suomessa Kyyjärven pienessä pitäjässä, Paletti-kauppakeskuksessa. Keskellä maalaismaisemaa sijaitseva kauppakeskus on ylipäätänsä loistava pysähdyspaikka, sillä saman katon alla on mm. Marimekon ja Iittala Outletin myymälät. Rustiikin yhteydessä on myös Pentik sekä mainio valikoima PaaPiin lastenvaatteita, joten aikaa kannattaa varata reilusti tälle visiitille.

Rustiikki on päässyt lempparisisustuspuotieni joukkoon, koska sen valikoima on uniikki ja sieltä voi tehdä todellisia löytöjä. Silmäilen ihastellen joka kerran puodin huonekaluja - entäpä jos tällä kertaa ostaisin unelmieni puusohvan? Haave levitettävästä puisesta sohvasta on ollut mielessäni pitkään. Ja kohta sille olisi oikea paikkakin meidän kotonamme, nimittäin tyttäremme huone. Vierassänkynä uskollisesti useamman vuoden palvellut Ikean Hemnes-sohvasänky joudutaan myymään pois viimeistään vuoden päästä, kun tyttäremme kasvaa ulos pinnasängystään. Niin hänen huoneessa kuin muuallakaan asunnossamme ei kerta kaikkiaan ole sille enää sopivaa paikkaa. Perinteisen lastensängyn sijasta haaveilen puusohvasta, joka olisi täydellisen kokoinen lastensängyksi. Ja näitä kauniita sohvia on Rustiikissa useampi.

Esimerkiksi tämä valkoinen, selustasta kauniisti veistetty valkoinen sohvakaunotar on niin upea! Aavistuksen koukerot tassumaiset jalat ovat kuin piste i:n päälle. Tällainen sohva palvelisi mainiosti aluksi lastensänkynä ja myöhemmin sohvana, ja sopisi niin hyvin kotimme muihin vanhoihin kalusteisiin.

Puodissa oli muitakin valkoisia puusohvia. Alla olevassa sohvassa selusta on selvästi edellistä korkeampi, ja pidin kovasti sen aaltoilevista muodoista. Tyyliltään tämä olisi ehkä kuitenkin aavistuksen liian pramea nykyisen kotimme sisustukseen. Tästä kuvasta voi muuten bongata osan niistä ihanista sohvatyynyistä, joita puodissa on esillä runsain mitoin. Varsinkin tuo tummansininen tyyny vaalean punaisilla kukilla sohvan päällä on tosi tosi kaunis!

Kolmas valkoinen levitettävä puusohva oli sekin pieteetillä entisöity. Se olisi mielestäni parhaimmillaan esimerkiksi lasitetulla kuistilla tai ruokapöydän ääressä. Matalan selustan ansiosta tämä soveltuu mainiosti sijoitettavaksi isompienkin ikkuinoiden alle. Sohvan selkänojassa oli kauniit sorvatut ja veistetyt yksityiskohdat ja kansi oli verhoiltu jämäkällä pellavakankaalla. Niin ja hinta, vain 390 euroa! Mikä löytö!

Suosikkini sohvista oli kuitenkin eräs harmaa kaunotar... Siinä mittasuhteet olivat täydelliset, selusta kaareva muttei liian koristeltu, ja mikä tärkeintä, etulaidat olivat korotetut molemmista reunoista. Jalat on sorvattu kauniisti ja sohvan yläkulmissa on upeat koristeelliset tapit. Harmaa maalisävy oli todella hyvin valittu - murrettu ja pehmeä, ei liian tumma eikä sinertävä. Juuri tämän minä haluaisin kotiimme tyttömme huoneeseen!

Harvoin tulee eteen huonekaluja, jotka ovat kaikin puolin niin täydellisiä omaan makuun kuin tämä sohva. Jos vain meillä olisi enemmän tilaa säilyttää tätä vuoden ajan, tämä olisi jo lähtenyt peräkärryssä kotiimme. En vain ihan vielä voi luopua ainoasta vierassängystä tyttömme huoneessa, sillä tämä sohvasänky on auttamattoman lyhyt sekä minulle että pitkille sukulaisillemme. Joten siipi maassa joudun toistaiseksi ihastelemaan tätä vain kuvista käsin...

Puodissa oli myös älyttömän hienot entisöidyt harmaat ruokapöydän tuolit. Tuolien kangas on Pentikin valikoimista. Yhdistettynä valkoiseen ruokapöytään nämä pääsisivät todella oikeuksiinsa. Rustiikki ja Pentik sijaitsevat samassa liiketilassa, joten puodin vanhan ajan aarteet on ihanasti ripoteltu Pentikin kauniiden astioiden ja sisustustuotteiden sekaan. Ai niin ja tästäkin kuvasta voit muuten bongata jälleen yhden levitettävän puusohvan!

Ettei tämä postaus olisi ainoastaan sohva-aiheinen - vaikkakin nämä sohvat täysin sen ansaitsevat - laitan loppuun kuvan "lasten nurkkauksen" ihanuuksista. Sillä puodissa on myös ihanuuksia perheen pienimmille, Mailegin hiiristä teeastiastoihin, pahvisiin salkkuihin ja paperitavaroihin. Ja eipäs unohdeta upeaa postikorttivalikoimaa, josta ostan aina synttärikortteja jemmaan. Eikä kukkakauppaa, sillä nimensä mukaisesti puodista saa myös upeita kimppuja matkaan, sekä yksilöllisiä ruukkuja huonekasveille.

Joko sain sinut vakuutettua, että tämä paikka on visiitin arvoinen? Ainakin minulla sukat pyörivät jalassa joka kerta kun käyn täällä! Ja kauempana asuville tiedoksi, puodilla on verkkokauppakin (sisustusrustiikki.fi), jossa esillä ovat myös ne ihanat huonekalut! :D

Ihanimmat sisustuskaupat: Tallilyhdyn Aittapuoti

Joskus käy niin, että jotain ihanaa on aivan kotikulmilla, mutta kestää tovin ennen kuin löytää sen. Pari viikkoa sitten eteeni tupsahti Facebookissa mainos Tallilyhdyn Aittapuodista Kuopion Haminalahdessa. Jäin ihmetellen katsomaan tarkemmin mainosta. Voisiko olla totta, että minulta oli jäänyt huomaamatta maalaisromantiikkaa ja taitavasti tuunattuja vanhoja huonekaluja pursuava puoti? No kyllä vain. Siirryin välittömästi selaamaan vuorotellen heidän verkkokauppansa antia ja Facebookin aikajanakuvia. Eikä muuten kestänyt kauaa, kun päätös sisustusshoppailureissusta oli tehty! Houkuttelin seuraavalla viikolla vielä ystävät naapurista mukaan, suostuttelin mieheni lapsenvahdiksi ja niin me naiset karautimme hetkessä autolla Haminalahteen. Matkalla pohdimme, mitenköhän löytäisimme perille, mutta ei huolta, opastus oli täydellinen päätieltä aina omakotitalon pihapiiriin asti, jossa oli autoille reilusti parkkitilaa.

Puoti sijaitsee nimensä mukaisesti aittarakennuksessa. Rakastan sisustusputiikkeja, joissa myydään uniikkeja tavaroita ja huonekaluja. Niitä täällä piisaa, sillä puodin pitäjä etsii vanhoja huonekaluja ja entisöi ja tuunaa niitä puotiinsa myyntiin. Esillä oli tällä kertaa aivan ihania puutuoleja ja lipastoja. Ja ylipäätään aitassa oli niin paljon katseltavaa, että kiersimme sen ainakin kolmeen kertaan lävitse!

Nuo valkoiset tuolit olivat niin kauniit, että olisin halunnut ne meille vanhasta ovesta tuunatun ruokapöytämme ympärille. Valitettavasti ne eivät olleet sopivan kokoiset, ja olisimme muutenkin tarvinneet kuusi tuolia. Siispä ne jäivät odottamaan oikeaa ostajaa (joka varmasti löytyy pian!).

Puodin alakerrassa ihastelimme lipastojen ohella rustiikkisia leikkuulautoja, erilaisia vetimiä sekä emalivateja ja -sankoja. Täältä löytyy kaikenlaisia ihanuuksia niin kotiin kuin puutarhaan, kuten kuvista näkyy. Brändeinä ovat mm. Jean d'Arc Living, Ib Laursen, Annie Sloan ja Maileg. Minulle tarttui matkaan valkoinen emalisanko ensi kesän terassi-istutuksia varten. En voinut myöskään vastustaa vanhasta puusta tehtyä leikkuulautaa...

Osa puodin tuotteista on myös verkkokaupassa, mutta paikan päällä aitassa on isompi valikoima esimerkiksi huonekaluja ja second hand -esineitä. Puodin yläkerrasta löytyy nimittäin sisustuskirppariosio, jossa on vaikka mitä vanhan ajan aarteita pitsireunaisista lakanoista lasipurkkeihin, vanhoihin matkalaukkuihin ja astioihin. Yläkerran seinällä oli myös ihastuttava musta puinen naulakko, jota harkitsen tyttömme makuuhuoneeseen.

Totesimme ystävieni kanssa varsin pian, että tänne pitää tehdä uusi ostosretki syksymmällä. Sitä ennen aion seurata tiiviisti puodin some-tilejä Instagramissa ja Facebookissa, jotta pysyn kärryillä uutuuksista. Tämä paikka on ehdoton pysäkki kaikille Kuopiossa kävijöille. Matkuksen kauppakeskuksesta tänne on vain noin 10 minuutin ajomatka. Ja jos kesken kierroksen alkaa kahvihammasta kolottamaan niin ei hätää, puodissa on myös pikkuinen kahvilanurkkaus, josta voi ostaa kahvin ja sen seuraksi vaikkapa mansikkavohvelin. Eikö kuulostakin ihanalta! :)

Pieni pihakierros rivitalopuutarhassa

Huh hellettä! Paahdetta on piisannut ja vihreä nurmikkomme uhkaa vähitellen muuttaa väriään keltaisempaan suuntaan. Kukat ja yrtit sen sijaan nauttivat auringon hehkusta, kun vain muistan joka ilta käydä kastelukannukierroksella pihamaalla. Ajattelin tehdä vielä blogiini keskikesän piha-aiheisen postauksen, kun kukinta on komeimmillaan.

Ähelsin toukokuussa kukkapenkkini parissa siirtäen ja jakaen poimulehtiä kukkapenkkini laajennusosaan. Poimulehtien tilalle pääsivät neilikat ja karpaattienkellot, joista erityisesti jälkimmäisten suurikokoiset kellokukat ovat nyt upeimmillaan. Paahde on saanut minut pohtimaan katteen - joko kuorikatteen tai koristekivien - laittamista penkkiin kosteuden lisäämiseksi. Aion kuitenkin odottaa tässä asiassa kesän loppuun, jotta näen, minkä verran maksaruohot lähtevät leviämään penkissä.

Kukkapenkkini muutostyöt veivät sen verran aikaa ja huomiotani, että minulta jäi se perinteinen terasshortensia ostamatta. Ehkäpä ihan hyvä, sillä näin helteellä sille pitäisi lorottaa jatkuvasti vettä varjoisimmallakin paikalla. Sain siis oivan tekosyyn lähteä avoimin mielin kesäkukkien ostoon. Mukaan tarttuivat daalia, diana ja verbena. Aika söpö ja pinkki triohan siitä sitten syntyi. Ja myös paahteenkestävä sellainen!

Pinkki kukkateema jatkuu etuovellamme, jonne istutin viime kesän suosikkiparini, hopeaputouksen ja Pink Kisses -neilikan. Nämä molemmat viihtyvät valoisessa mutta varjoon jäävässä paikassaan. Ne myös sietävät viileyttä, joten ihan alkusyksystä ei näitä tarvitse ottaa parvekelaatikoista pois. Valkoiset koristekivet tekevät laatikoiden ilmeestä ihanan huolitellun.

Yritin viime kesänä istuttaa näihin parvekelaatikoihin myös laventeleita, mutta sepä oli ihan fiasko. Ne eivät pitäneet varjopaikasta laisinkaan. Koska laventelin tuoksua ei voita mikään, niitä oli pakko ostaa pari. Sijoitin laventelit aurinkoiselle terassille, jossa ne viihtyvät mainiosti täydessä kukkaloistossaan. Eivätkö muuten ole upeita nämä tähkälaventelin avautuneet kukinnot? Minusta ne ovat paljon kauniimpia kuin tupsulaventelissa.

Laventelin vieressä kasvavat keltakukkaiset tomaatintaimet. Ruby Red -lajikkeen kirsikkatomaatteissa on kypsymässä kourakaupalla pieniä maukkaita palleroita. Istutuslaatikoissakin on tomaattia sekä timjamia ja suolaheinää. Timjamissa ja suolaheinässä on muuten upeat värit, ja timjamin kukinnot ovat herkullisia salaatin joukossa tai jopa jäätelön päällä. :)

Hyötykasveista puheen ollen, syötäväksi kelpaava intianminttuni on kasvanut amppelissaan huikealla tahdilla. Jos katsotte aiempaa terassiaiheista blogipostausta, mintussa on vasta muutama riippuva verso. No nyt niitä on jo lähemmäs parikymmentä. Perhosmaiset lehdet kasvattava intianminttu olisi kuulemma mainio hauduke kuuman veden kanssa, mutta minä nautin siitä pääasiassa tsatsikissa tai ruokien koristeena.

Toinen valkea kukkiva kaunotar on luumupuumme, joka tosin nyt kirjoitushetkellä on jo pudottanut kukkansa ja alkanut kasvattaa pikkuisia keltaisia luumuja. Viime vuonna mieheni pihasta meille siirretty puu on siis juurtunut kunnolla ja nauttii olostaan pihallamme. Isoa satoa on tuskin odotettavissa, mutta muutama maistiainenkin kelpaa mainiosti minulle tänä kesänä!

Ja parasta pihassamme on tietenkin terassikahvien juonti sohvalla istuen ja kukkia ihastellen. Yleensä parkkeeraan cappuccino-kuppini laventelin varjoon ja katselen tyytyväisenä pikku pihaamme. Sääkin on kuin etelänmaissa, eikä mieli siis kaipaa kauemmaksi. Miten täydellistä, että juuri sinä kesänä kun olemme pakotettuja pysyttelemään kotosalla, säät hellivät meitä tällä tavoin. Varastoidaan nyt siis kaikki mahdollinen lämpö- ja valoenergia mielemme sopukoihin, ja nautitaan tästä suloisesta suvesta!