Marokkolaiset lihapullat ja yrttikvinoa

Lihapullat kuuluvat erottamattomasti monen lapsiperheen arkeen. Ja mikäs siinä, minunkin lempiruokani lapsena oli äidin lihapullat ja perunamuusi :). Mutta välillä kaipaa vaihtelua tavallisiin pulliin, ja siinä auttaa tämä marokkolaisten lihapullien resepti. Reseptin juju on Pohjois-Afrikan ruoissa usein käytetyissä mausteissa - sitruunassa, mintussa ja valkosipulissa. Äitini kanssa tein noin viisitoista vuotta sitten viikon mittaisen kiertomatkan Tunisiaan, ja vieläkin muistelen tuon matkan ruokia paatoksella - taginea, couscousia ja minttuteetä... Koska en enää nykyään keliaakikkona pysty syömään couscousia, näiden lihapullien kaveriksi lautaselle annostellaan yrttikvinoaa. Toimii :)!

Marokkolaiset lihapullat tomaattikastikkeessa

(25-30 lihapullaa, 30min.)

800g naudan vähärasvaista jauhelihaa

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

1 sitruuna

1/2 ruukku minttua

1 kananmuna

1/2dl korppujauhoja

suolaa

mustapippuria

500g tomaattimurskaa

500g paseerattua tomaattia

2tl juustokuminaa

1tl sokeria

1. Pilko sipuli ja valkosipuli pieniksi kuutioiksi. Raasta sitruunankuori ja puserra sen jälkeen mehu sitruunasta. Silppua mintun lehdet.

2. Valmista lihapullataikina sekoittamalla jauheliha, sipulit, puolet sitruunankuoriraasteesta, kolmasosa sitruunamehusta, minttu, kananmuna ja korppujauhot tasaiseksi massaksi. Lisää ripaus suolaa ja mustapippuria. Pyörittele lihapullat haluamasi kokoisiksi.

3. Ruskista pullat kuumalla pannulla. Hauduta hetki pullia kannen alla ruskistamisen jälkeen, kunnes ne ovat kypsiä.

4. Lihapullat ovat herkullisia näinkin, mutta jos haluat niille kastikkeen, niin kaada pannulle tomaattimurska ja paseerattu tomaatti. Kuumenna ja kun kastike poreilee kevyesti, mausta juustokuminalla, lopulla sitruunankuoriraasteella, suolalla ja sokerilla. Voit keittää kastiketta kasaan sen aikaa, kun teet yrttikvinoan.

Yrttikvinoa

(4 annosta)

2dl kvinoaa

4dl vettä

1/3 yrttiliemikuutio (luomu, ei natriumglutamaattia)

1/2dl rusinoita

minttua

sitruunamehua

1. Huuhdo kvinoa, lisää se kiehuvaan veteen yhdessä yrttiliemikuution kanssa, ja keitä miedolla lämmöllä 10-15 minuuttia. Noin kolme minuuttia ennen keittoajan päättymistä, lisää kattilaan rusinat. Itse käytin tällä kertaa sulttaanirusinoita.

2. Valuta ylimääräinen vesi kattilasta pois ja lisää joukkoon pieni loraus sitruunamehua sekä silputtua minttua makusi mukaan.

Annostele lautaselle, koristele mintun lehdillä ja sitten vain pöytään nautiskelemaan :)!

Valkoista ja pinkkiä: kesäkukkaistutuksia

Miten ihanaa on ollut nauttia auringon paahteesta ja laineiden liplatuksesta uimarannalla, nuuhkia tuomen valkoista kukkapilveä ja tassutella paljain varpain pehmeässä pihanurmikossa. Uskaltaisiko sen jo sanoa ääneen, mikä on ollut mielessä pitkään?

Tervetuloa kesä! Vaikka kesälomaan on vielä jokunen viikko aikaa, jo nyt kannattaa pysähtyä hetkeksi, hengittää täysin siemauksin raikasta ja tuoksuvaa alkukesän vehreyttä. Ottaa tuokio kiireettömälle kahvikupposelle terassilla, pysähtyä torin pehmiskojulle, ja uskaltautua kastamaan varpaat viileään järviveteen. Ja tietenkin, istuttaa muutama ruukullinen kesäkukkia. Mieluiten pinkkejä ja valkoisia :).

Pelargoniani ovat päässeet kauniin harmaisiin ruukkuihinsa yhdessä valkoisen miljoonakellon ja hopeaputouksen kanssa. Uskon niiden viihtyvän hyvin paahteisella avoterassillamme. Ja jos sattuisi tulemaan vielä hallaöitä, niin ainahan nämä saa nostettua lasitetun terassin suojiin.

Olen kyllä kuullut vanhan kansan uskomukset kesäkuun kymmenennestä päivästä, mutta kun kerta vauhtiin päästiin, niin etuovelle pääsi valkoinen terassihortensia. Se onneksi sietää viileämpääkin, kunhan mittari ei näytä alle nollaa. Hortensiani on vielä kauniin limenvihreä, mutta pikku hiljaa valkoiset kukat alkavat avautua...

Etuovesta puheenollen: perunalaatikon päälle kahvipannuun on päässyt Ikean ikikukka ja kynttilälyhty on täytetty kävyillä. Jossain vaiheessa kesää pannuun pääsee jokin yrtti tai miksei vaikkapa hopeaputous.

Etuoven parvekelaatikkoistutuksiin palaan myöhemmässä postauksessa kesäkuussa, kunhan olen uskaltautunut säiden puolesta hankkimaan petunioita ja dianoita. Lasitetulle terassille istutin jo kokeeksi ruokakaupasta ostetun mintun sekä vaaleanpunaisen maljaköynnöksen.

Pohdiskelin tovin, minkälaiseen ruukkuun istuttaisin maljaköynnöksen. En oikein innostunut kauppojen muovitetuista pajupunosruukuista, koska talveksi ne menisivät kuitenkin vain varaston perille seisomaan. Sitten keksin hyödyntää tavallista punoskoria niin, että laitoin sisälle ison muovisen sangon ja sen peitoksi juuttikangasta. Näin saan samasta korista kesällä ruukun kukille ja talvella säilytyskorin vaikkapa sisustuslehdille tai villasukille :).

Eivätkö olekin suloisia nämä maljaköynnöksen vaaleanpunaisen herkät kukinnot?

Muutama ruukku odottaa vielä kesäkukkia, kuten tämä valkoinen amppeliruukku.

Lyhtykoukku on paremmassa käytössä lasitetulla terassilla amppelikoukkuna, ja sen yläosaan sain vielä ripustettua Ikean puksipuun lehtiä jäljittelevän kranssin. Ihanan vihreää ja myös huoletonta kastelun osalta!

Mitä tykkäätte? Olisi kiva kuulla, joko te olette uskaltautuneet istuttamaan kesäkukkia. Minun mielestäni kesä on NYT, ja siitä kannattaa nauttia kaikin siemauksin! :)

Petuniahaaveita

Multakuume iski minuun! Puutarhainnostus kuplii mielessäni päivästä toiseen... Vaikka vielä ei olekaan viisasta istuttaa ihan kaikkia kylmänarkoja kesäkukkia ruukkuihin (helteisistä säistä huolimatta), en malttanut olla hiljattain käymättä paikallisella Heikkisen kukkatarhalla katsastamassa kesäkukkavalikoimaa.

Etsin kukkatarhalta ennen kaikkea ideoita etuoven sisäänkäynnin parvekelaatikoihin. Toissa vuonna istutin niihin pelargonioita, mutta nehän eivät viihtyneet laisinkaan pääosin varjoon jäävällä sisäänkäynnillä. Viime vuonna istutin laatikoihin orvokkia ja murattia, mikä olikin pelargonioita huomattavasti parempi valinta. Tänä keväänä olen jostain syystä ihastunut petunioihin. Ja niitä olikin kukkatarhalla jo kasvamassa monessa eri sävyssä. Eikö olekin ihana tämä Crazytunian Kermit Rose -petunia?

Seuraavaksi silmään tarttuivat upeat mustat samettipetuniat. Ei ehkä meille, mutta tummien kukkien ystäville dramaattinen ja näyttävä vaihtoehto!

Ja sitten siirryin taas muutaman metrin eteenpäin petuniarivistöä, kunnes näin tämän Surfinia Strawberry -petunian. Kaunotar! Pinkkejä juovia hailakan pinkillä pohjalla. Tätä pitää saada täksi kesäksi meidänkin laatikoihin.



Toinen petuniasuosikkini oli vaaleanpunainen minipetunia. Ja katsokaapas myös violettia kerrottua petuniaa - ihan kuin olisi karkkikaupassa!

Kesäkukkien ympärille on kiva istuttaa myös jotain villin rehevää lamoavaversoista kukkaa. Dianaa oli kukkatarhalla herkässä "Apple Blossom" -värissä. Luulenpa, että dianat pääsevät laatikoihin petunioiden seuraksi. Tuo omenankukan väriä jäljittelevä diana ei ollut vielä kunnolla puhjennut kukkaan, joten nappasin kuvan myös pinkimmästä kukkaan puhjenneesta dianasta.

Ja tässä ne nyt olisivat sitten vierekkäin, Surfinia Strawberry ja Apple Blossom-diana. Mitäs pidätte?

Ei siis ollut ollenkaan turha käynti, kun sain löydettyä sopivat kesäkukat laatikoihin!

Mutta nyt vielä pitäisi keksiä jotain kevyempää tai valuvampaa petunian ja dianan rinnalle. Hopeasade on mielestäni ehkä liian sinertävä näiden pariksi, vai mitä olette mieltä? Muratti tai lankaköynnös voisi toimia, ja keveyttä toisi myös harsotyräkki. Äh tätä päättämisen vaikeutta... nyt kyllä tarvitsisin apua viherpeukaloilta :). Olisiko siis teillä, blogini lukijat, ehdotuksia? Väritys saisi mielellään olla vihreä tai vihreä-valkoinen.

Jos teillä on kivoja ideoita kesäkukkaistutuksiin esim. omissa blogeissanne, niin laitelkaahan kommentteihin linkkejä :). Aurinkoista toukokuuta!

Ostoksia ja raikas vihersmoothie

Kyllä nyt kelpaa unelmoida kesän tulosta, kun aurinko porottaa ulkona lämpimästi ja takapihan nurmikko vihertää! Poreileva kesäinnostus on saanut minut tutkimaan hartaudella jokaisen vähänkin kesäpihaan tai -terassiin liittyvän postilaatikkoomme tupsahtaneen mainoslehden. Samoin ostoksilla käydessä silmä hamuaa pirteitä värejä ja lehtikuoseja. Lehtikuosi on kieltämättä oiva ensiapu sisustusintoilijan kesäkuumeeseen, ennen kuin maljaköynnökset ja muut kesäkukkaihanuudet tarkenevat päivät ja yöt pihalla.

Ensimmäinen trooppista vehreyttä huokuva keväthankintani oli jo hiihtolomalla lahtelaisesta Millan Putiikista löytynyt Riviéra Maisonin kestokassi. Tämä pääsee ehdottomasti kesällä ranta- ja piknikkäyttöön! Isoon kassiin on kätevä ottaa mukaan koko perheen rantapyyhkeet, uikkarit ja vesilelut. Eikä haittaa, vaikka uimareissulla kertyy taatusti kassin pohjalle hiekkaa - tämän kun saa helposti huuhtaistua vedellä puhtaaksi.

Laukuista puheen ollen, en voinut vastustaa Glitterin tämän kevään uutuutta, sitruunankeltaista pikkulaukkua. Tämä herkullisen värinen laukku on omiaan kesäkadulle ja illanviettoihin :). Toimii ihana väriläiskänä vaikkapa valkoisten, vaaleanturkoosien tai mustien vaatteiden kanssa.

Taustalla näkyy myös uusi ornamenttikuvioinen puutauluni. En saanut tällaista mahtumaan Thaimaassa matkalaukkuuni, joten olen metsästänyt kohtuuhintaista taulua tovin Suomesta. AmandaB:llä on ollut vastaavia valikoimassaan, mutta tämä yksilö löytyi edullisesti Kärkkäiseltä. Tykkään erityisesti siitä, että valkoista maalia on hiottu paikka paikoin rustiikin näköiseksi. Tämän olisi tarkoitus tulla minun ja mieheni makuuhuoneeseen, ellemme sitten keksi sille vielä parempaa paikkaa.

Sitten vielä toinen lehtikuvioitu suosikkihankintani, eli Askon ihana Summer-tyyny. Ja teksti "Sweet garden time" kruunaa kokonaisuuden!

Viherinnostusta voi tyynnytellä myös vihersmoothiella. Alla resepti pirtelöön, joka maistuu myös perheen nuorisolle :).

Vihersmoothie

(noin 3 annosta, valmistusaika 5min.)

1 banaani

puolikas kurkku

1/2 - 1 ruukullinen pehmeälehtistä salaattia (esim. Pehtoorin salaatti, tammenlehvä, salanova tms.)

1 Granny Smith -omena

puolikas avokado
1/3 ruukkua minttua (tai maun mukaan vähemmän)

3dl vettä (voi käyttää myös esim. mantelimaitoa)

limen mehua maun mukaan (1-2 rkl)

1. Kuori banaani ja avokado. Poista omenasta kannat ja siemenkota. Omenankin voi halutessaan kuoria. Pilko banaani, kurkku, omena ja avokado tehosekoittimeen.
2. Lisää myös mintun- ja salaatinlehdet tehosekoittimeen. Jos kyseessä on tavallista isompi, muhkea ruukullinen salaattia, puolikas riittää.
3. Lisää vesi tai mantelimaito joukkoon.
4. Hurauta tasaiseksi tehosekoittimella. Jos seos tuntuu liian paksulta, lisää nestettä ja hurauta uudestaan.
5. Mausta limen mehulla ja sekoita. Kannattaa olla varovainen, ettei laita liikaa limeä, koska muuten smoothiesta tulee kitkerä.

Ja sitten vain smoothie lasiin ja nautiskelemaan! Kesälomaa odotellessa... :)

Mieheni paras parsarisotto + viinivinkki

Tässä se nyt tulee, nimittäin toivottu parsarisoton resepti! Resepti on yksi mieheni bravuureista, ja varsinkin kevätaikaan teemme tätä tiuhaan. Ainesosien määrät ovat reseptissä jossain määrin viitteellisiä, koska hän kokkailee tämän yleensä käsivaralla.

Alle postatuista kuvista paljastuu myös myös yksi ammattikokkien risotontekoon liittyvä salaisuus, jota ei yleensä missään reseptissä mainita. Keksittekö, mistä on kysymys?

Mieheni paras parsarisotto

(5-6 annosta, valmistusaika alle 30min.)

500g parsaa 

suolaa

25g voita

2 salottisipulia

1 valkosipulinkynsi

oliiviöljyä paistamiseen

1 kasvisliemikuutio (luomu, ei natriumglutamaattia)

vettä

 5dl risottoriisiä (arborio)

1,5dl valkoviiniä

1,5dl kermaa

100g parmesaania raastettuna

puolikkaan ison sitruunan mehu

Jos haluat risottoon enemmän parsan makua, valmista myös parsapyree:

250g parsaa (puolet risottoreseptin alussa mainitusta parsasatsista)

0,5dl keitinlientä
0,5dl kermaa
2tl sitruunamehua
suolaa

1. Poista parsoista puumainen tyvi, ja kuori parsat. Pilko parsat kahtia. Keitä parsat runsaassa vedessä (3-5 minuuttia parsojen paksuudesta riippuen), jossa on joukossa 1 tl suolaa ja 25g voita. Jäähdytä kylmässä vedessä ja pilko sitten parsat noin parin sentin paloiksi. Muutaman parsan voit pilkkomisen sijasta halkaista pituussuunnassa, ja niillä voit lopuksi koristella annoksen. Säästä keitinliemi, mikäli aiot tehdä parsapyreen.

2. Kuutioi pieneksi sipuli ja valkosipuli. Kuullota ne kattilassa reilussa määrässä oliiviöljyä.

3. Lisää riisi joukkoon, ja kuullota niitä sipulien kanssa hetken.

4. Liuota kasvisliemikuutio pieneen määrään kiehuvaa vettä ja lisää kasvisliemi kattilaan. Lisää päälle kuumaa vettä sen verran, että riisi peittyy.

5. Hämmennä riisiä kattilassa, anna riisin kiehua kevyesti koko ajan. Aina kun vesi on imeytynyt riisiin, lisää uutta kuumaa vettä kattilaan niin paljon, että riisi peittyy. Jatka tätä noin 12 minuuttia (muutama minuutti vähemmän, kuin mikä riisin pakkauksessa on annettu keittoajaksi).

6. Lisää lopuksi valkoviini kattilaan ja hämmennä liedellä, kunnes se on imeytynyt riisiin. Siirrä kattila pois liedeltä. Jos haluat risotosta parsaisemman, lisää parsapyree kattilaan samaan aikaan kuin viini.

7. Lisää joukkoon kerma ja parmesaaniraaste. Sekoita, kunnes juusto on sulanut risoton joukkoon. Lisää sitruunamehua ja suolaa makusi mukaan. Lisää joukkoon keitetyt parsanpalat (250-500g, riippuen siitä, käytitkö puolet jo parsapyreeseen). Koristele pituussuunnalla halkaistuilla parsoilla.

8. Nauti hyvässä seurassa ja Dr. Loosenin Riesling-valkoviinin kera!

Parsapyree valmistetaan niin, että puolet (250g) keitetyistä, jäähdytetyistä ja pilkotuista parsanpaloista otetaan sivuun. Lämmitä erillisessä kattilassa kiehuvaksi keitinliemi ja kerma, ja lisää parsat joukkoon. Soseuta ja mausta suolalla ja sitruunamehulla. Lisää pyree risoton joukkoon reseptin kuudennen kohdan alussa, yhtä aikaa viinin kanssa.

Vannoutunut lihansyöjä voi myös paistaa risoton kumppaniksi vaikkapa kanafileen, jonka mausteeksi riittää risoton yhteydessä suola ja mustapippuri.

Meillä parsarisoton kumppaniksi korkataan useimmiten hedelmäinen Riesling-valkoviini. Olemme erityisesti ihastuneet saksalaisen Dr. "Ernie" Loosenin Riesling-viineihin. Niistä suosikkimme on ehdottomasti "Ürziger Würzgarten" -viini, jota saa tällä hetkellä myös Alkon tilaamasta erikoiserästä Helsingin Arkadian myymälästä. Se on parasta ikinä! Yleensä olemme tuoneet tohtorin viinejä Berliinin lentokentältä, koska Suomessa niiden saatavuus on ollut menneinä vuosina heikohko. Ja toki lentokentältä saa huippuviinin edullisemmin. Tällä kertaa meillä oli juomana ulkomailta tuotu DL:n perusriesling. Mutta tässä tapauksessa "perus" tarkoittaa oikeasti huippuhyvää :)!

Postailkaahan kommenttia, jos innostutte kokeilemaan reseptiä tai jos teillä vaikkapa on hyviä viinivinkkejä risoton kaveriksi :)!