Kodikasta joulua!

Joulu on jo takanapäin, mutta ajattelin vielä ujuttaa tänne blogiini joulukuvia. Meillä oli aika hurja joulukuu, johon mahtui jos jonkinlaista tapahtumaa. Osa ajasti hurahti perinteisissä jouluvalmisteluissa: pipareita ja jouluherkkuja leipoessa, ystäviä tavatessa sekä joululahjoja etsiessä ja paketoidessa. Mutta vauvelimme laittoi vähän kapuloita rattaisiin eikä suostunut nukkumaan juuri yksiäkään päiväunia kotona, vaan häntä piti kärrätä ympäri kauppoja joka ikinen päivä, monta tuntia. Olisin vain niin halunnut välillä pötköttää silmät kiinni sohvalla, mutta kun ei. Sitten vielä joulun välipäivistä alkaen yksi perheenjäsen kerrallaan sai ärhäkkään flunssan... siitä alkoi kunnon selviytymistaistelu, jossa jopa yksi päätyi keuhkokuumeessa viettämään kaksi yötä sairaalassa. Onneksi kaikki ovat nyt lähes tervehtyneet, ja huoli on sydämestä poistunut.

Mutta olisin niin mielelläni tehnyt jouluaiheisia postauksia teidän luettavaksenne! Kaikki tohina ja sairastelu veivät kuitenkin minusta voiton. Absoluuttisena joulunrakastajana haluan kuitenkin näyttää pari kuvaa meidän jouluisesta kodistamme. Olkoon nämä sitten inspiraationa ensi joulua varten! :)

Ennen joulua laitoin kuvia tekokuusista blogiini. Nimittäin niinhän siinä kävi, että ostimme marraskuussa Clas Ohlsonilta huurteisen tekokuusen, jonka koristelimme olohuoneeseemme paraatipaikalle itsenäisyyspäivänä. Kuusi oli tosi ihana ja olin ostokseeni todella tyytyväinen. Tekolumea kuusi ei varistanut juuri lainkaan, josta iso plussa valmistajalle. Kiinteät led-valot loivat ihanaa joulutunnelmaa olohuoneeseemme pimeinä joulukuun aamuina ja iltoina.

Ripustimme kuuseen vain valkoisia ja hopeisia koristeita. Jotenkin olisi tuntunut ristiriitaiselta kuorrottaa tämä puu kirjavilla koristeilla, koska se näytti itsessään kuin suoraan lumisesta metsästä nostetulta. Yllä näkyvässä kuvassa olevat herkät pitsireunaiset pahvikoristeet askartelin meille vuosi sitten. Niiden ohjeet löytyvät blogistani syksyltä 2018.

Tekokuusessa on myös se ehdoton positiivinen puoli, ettei sitä tarvitse kastella, eikä neulasia imuroida. Niinpä kastelujalan sijasta sain asetella kuusen alle pari suloisen pörröistä lampaantaljaa, joilla sain myös peitettyä kuusen ledvalojen piuhan.

Toteutin täksi jouluksi olohuoneeseemme joulukorteista riippuvan koristeen. Poikamme yllätyspusseista koostuvan roikkuvan joulukalenterin tyhjentyessä aloin korvata yllätyspusseja meille tulleilla joulukorteilla. Kortteja kertyikin juuri sopivasti koko narun mitalta!

Ja mitäpä joulu olisi ilman joulukarkkeja! Sain ystävältäni synttärilahjaksi purkillisen mustaa kultaa, eli Bülowin gluteenittomia lakritseja. Marraskuiselta ruotsinristeilyltä tuliaisina tuli puolestaan kiemuraisia polkkakarkkeja, brownieita ja tobleroneja. Myös muutama vihreä kuula -konvehti saattoi sujahtaa suuhuni joulupyhien aikana...

Joulukotiamme sain koristamaan myös uudet verhot, kiitos taas luotto-ompelija-äitini. Minulta meinasi mennä ohi suun tämä Vallilan syksyn uutuuskangas "Metsän syli". Halusin käpykuvioidun kankaan ruskea-harmaa-hopeasävyisenä, ja yritin löytää sitä useista kaupoista jonkinlaisella tarjouksella. Vihdoin Black Fridayna minua olisi onnistanut, jos olisin älynnyt riittävän ajoissa käydä katsomassa Vallilan verkkokaupan tarjonnan, jossa oli iso joukko tuotteita puoleen hintaan. En olisi ikinä uskonut, että tämän syksyn uutuusverho olisi ollut siellä hurjalla alennuksella. No tuona päivänä minulla oli kaksi lasta kotona hoidettavanani aamusta yöhön, ja toinen heistä kipeänä. Niinpä myöhästyin ostoskisassa vain todetakseni, että Vallilan varasto oli myyty loppuun niin kankaan kuin valmisverhon osalta. Ja sama koski paria muutakin nettikauppaa, jossa tätä oli ollut BF:na hyvällä alella. Mikä epätoivo, kun tajusin, että kangasta ei kohta löytyisi enää mistään! Lopulta tilasin hädissäni kangasta normaalihinnalla Kärkkäiseltä, jossa sitä oli vielä joitakin metrejä jäljellä. Ja sain sitten lopulta käpyverhot olohuoneeseemme. Huh. Tarinan opetus? Jos oikeasti pitää jostain tuotteesta yli kaiken, eikä sitä ole loputtomiin myynnissä, ei kannata jäädä odottelemaan alennuksia...

Aika vähän tontunpunaista meillä tosiaan jouluna kodissamme oli, kuten kuvista näkyy. Sentään muutama hiippalakki meilläkin piilotteli. Poikamme ujutti sohvan selkänojalle itsenäisyyspäivänä tontturivistön. En tiedä tarkkailivatko ne meitä viestitellen ulkona hiippaileville joulupukin apureille...

Näiden kuvien myötä sain toivottavasti välitettyä hieman joulutunnelmia meidän kodistamme! En ehkä nyt kuitenkaan uppoudu teemaan enemmän, koska kevätaurinko alkaa jo pilkistellä pilvien lomasta. Toivotan siis hyvää uutta vuotta ja alkavaa kevättä teille blogini lukijat! Ihanaa, kun jaksatte pysytellä mukanani kuukaudesta ja vuodesta toiseen!

Punavalkoiset rusettijoulukortit ja roikkuva joulukalenteri

Joulukorttipostaukseni on venähtänyt muutamalla viikolla aikomastani päivämäärästä. Vauvaperheessä kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan. Flunssanpoikaset ja huonosti nukutut päiväunet hillitsevät tehokkaasti äidin bloggaamista. Nyt tytymme on onneksi muutamana päivänä malttanut nukkua tovin makuuhuoneessamme, eikä minun ole tarvinnut lähteä päivittäiselle autoajelulle saadakseni hänet höyhensaarille. Myös mieheni on osallistunut autoilutalkoisiin, jotta äiti saisi väkerrettyä joulukortit tälle vuodelle. Kiitos siitä isukille! Tämän postauksen lopussa on myös pari kuvaa tämän vuoden yllätyspusseista koostuvasta joulukalenterista pojallemme.

Ja itsehän ne joulukortit halusin tehdä tänäkin vuonna, vaikka postilakko välillä jo uhkasikin joulunajan kuljetuksia. Tykkään aivan liian paljon askartelemisesta ja korttien ideoinnista, että edes lakko saisi minut luopumaan niistä ja vaihtamaan joulutervehdykset tekstiviesteihin. Ja ainahan ideoita voi säästää seuraavalle vuodelle, jos tämän joulun kortit on jo hankittu tai askarreltu!

Tälle joululle halusin tehdä joulukortit perinteikkäällä puna-valkoisella väriteemalla. Less is more, siinä mottoni joulukorttien askarteluun. Tyylikäs ja hillitty design, persoonallisuus ja nopea toteuttaminen olivat jälleen tavoitteenani kortteja ideoidessani. Ja tällaisia niistä tuli!

Joulukorttien ainekset ovat simppelit: valkoisia korttipohjia, punavalkoista paperinarua, kirjainleimaisimet ja liimaa. Tämä paperinaru tarttui mukaani viime joulukuun sisustusmatkalta Oslosta, Norway Designsista Stortingsgatanilta. Sieltä sain itse asiassa kipinän näihin kortteihin, heillä oli paketoituna näyteikkunoissa isoja lahjapaketteja, jotka oli koristeltu pienillä punavalkoisilla paperinaruruseteilla. Ajattelin, että rusetit sopisivat oivallisesti myös korttien koristeluun!

Askartelun nopeuttamiseksi kannattaa aloittaa rusettien solmimisesta. Ei kannata olla turhan tarkka rusettien määrässä, vaan tehdä kerralla isompi kasa jos tavoitteena on askarrella reilusti kortteja. Itse päätin tehdä noin 20 korttia, ja tein sattumalta rusetteja 26:n kortin edestä. Rusetit on näppärä solmia vaikka telkkaria katsellessa, näin siitä ei tule puuduttavaa hommaa. Sitten on aika siirtyä joko korttien taustapuolen tekstien kirjoittamiseen tai rusettien liimaamiseen. Jos aiot kirjoittaa enemmänkin tekstiä kortin toiselle puolelle, kannattaa se tehdä ennen rusettien liimausta ja joulutervehdyksen leimaamista.

Rusetit kannattaa liimata korttipohjaan päivää tai paria ennen leimausta. Näin välttää sormien tahraamisen liimaan leimausvaiheessa. Liimatessasi rusetteja paina kutakin rusettia noin 10 sekuntia korttipohjaa vasten, jotta se tarttuu varmasti napakasti kiinni. Leimaamista varten järjestelin haluamani kirjaimet allekkain paperille oikeaan järjestykseen. Tein yhden testitoivotuksen paperille nähdäkseni, kuinka lähekkäin kirjaimet tulisi leimata paperille. Sen jälkeen onkin aika tehdä ahkeraa sarjatyötä leimaamisessa! Hyvän joulun toivotus sopii mielestäni parhaiten joko rusettien väliin (ks. kuva yllä) tai sitten kortin vasempaan alareunaan (ks. kuva alla). Mikään ei tietenkään estä tervehdyksen leimaamista kääntöpuolelle, mutta silloin neljä rusettia on ehkä liian vähän koristeeksi etupuolelle.

Pienet epätasaisuudet kirjainten sijoittelussa tai leimausjäljessä eivät haittaa, päin vastoin ne tuovat mielestäni kivasti korteille rustiikkia ilmettä. Jos siis jokin kirjain ei leimaudukaan hyvin, kokeile rohkeasti leimata kirjain uudestaan samaan kohtaan. Korttipohjien sävy voi myös olla luonnonvalkoinen tai puhtaanvalkoinen, ja pohjan muoto joko suorakaide tai neliö. Kaikista näistä tulee hienon näköisiä!

Ja samalla idealla syntyvät joulukortit myös muilla kielillä, kunhan vain on sopivat kirjaisimet leimasinpaketissa. Täytyy sanoa, että nämä kortit olivat nopeimmasta päästä viime vuosina tekemistäni korteista. En uskonut sitä rusetteja solmiessani, mutta liimaaminen ja leimaaminen sujuivat todella nopeasti, kun teki aina yhden työvaiheen kerralla kaikille korteille. Kahdenkymmenenkuuden kortin tekoon meni aikaa ehkä noin kaksi ja puoli tuntia. Ei hassumpaa minun mielestäni. :) Kaiken kaikkiaan minusta näistä korteista tuli tosi kivat ja raikkaan yksinkertaiset pienellä jujulla! Olisi kiva kuulla teidänkin mielipiteenne, mitä tykkäätte näistä korteista!

Lopuksi laitan tähän pari kuvaa nelivuotiaamme yllätyspussijoulukalenterista. Parina aiempana vuotena hänellä on ollut peilin edessä juuttinarussa vaakasuunnassa roikkuvat 24 yllätyspussia, joihin tonttu on piilottanut erilaisia pieniä yllätyksiä herkuista sukkiin ja joulukoristeisiin. Tänä vuonna ajan säästämiseksi kaivoin esiin pari vuotta sitten Ikeasta ostamani joulukalenteripussit, ja ripustin ne ruokailutilan verhotankoon juuttinarun avulla roikkumaan allekkain. Taas yksi hyvä syy, miksi meille kannatti asentaa verhotangot, hih! :)

Narun alapäähän laitoin ison puuhelmen painottamaan narun pysymään suorana. Pussit pysyvät narussa paikoillaan puisten pyykkipoikien avulla, ja odottavat nyt tontun käyntiä. Hirveän painavaa näihin ei kannata laitella, mutta ajattelin käväistä suklaakonvehtiostoksilla ja laittaa mukaan myös muita yllätyksiä, kuten vaikkapa lupauksia mukavista retkistä uimahallliin tai makkaranpaistoon lähilaavulle.

Näiden jouluisten kuvien myötä toivottelen teille ihanaa ensimmäistä adventtia, joka jo koittaa parin päivän päästä! Vuoden paras juhla on jo aimo harppauksen lähempänä, miten ihanaa!

Joulun 2019 kauneimmat tekokuuset

Aito kuusi vai tekokuusi jouluksi? Minun lapsuudenkodissani tätä keskustelua käytiin lähes joka vuosi, vaikka tekokuusi löytyikin alakerran varastosta. Minä olin lähes aina aidon kuusen puolella, kun taas äitini vetosi neulasten tippumiseen. Ja sama puhututtaa edelleen omassa perheessäni! Nyt mieheni muistuttaa minua joka joulu, että imurointia tulee tehdä päivittäin, jos meille tulee luonnonkuusi.

Niinä kolmena jouluna, jotka olemme viettäneet perheen kesken nykyisessä asunnossamme, meillä on ollut aito joulukuusi. Ensimmäisenä vuonna kuusi oli terassilla, eikä varistanut neulasia pysyessään jäätyneenä. Toisena vuonna ostin markettiketjun puutarhapihalta edullisen kasvatetun kuusen ja toin sen suihkuttelun ja sulattelun jälkeen olohuoneeseemme. Sen haju oli pistävä ja neulasia varisi valtavia määriä päivittäin. Viime vuonna minulla oli eniten onnea matkassa. Löysin kuusimyyjän kilometrin päästä kotoamme, ja kävimme poikamme kanssa ihan oikealla kuusenhakureissulla myyjän oman pihapiirin metsikössä. Saimme aidon, erittäin kauniin ja luonnollisen näköisen metsäkuusen, joka oli täysin luomu. Tuoreena metsästä sahattu kuusi piti neulasensa ja tuoksukin oli mieto, eikä ärsyttänyt allergikoita. Mutta harmikseni tänä vuonna kuusta ei ole enää saatavissa tältä myyjältä, joten keskustelu tekokuusista virisi taas kotonamme.

Senpä vuoksi päätin lähteä tekokuusikierrokselle kauppoihin. Poimin tähän postaukseen mielestäni viisi kauneinta tekokuusta. Voi olla, että meille on tulossa tekokuusi täksi jouluksi. Se ainakin mahdollistaisi kuusen pystytyksen jo heti itsenäisyyspäivän jälkeen!

1. Huurteinen joulukuusi valoilla 180cm | Clas Ohlson

Tekokuusissa on yksi ehdoton etu luonnonkuusiin verrattuna: niitä saa myös huurteisina tai lumipeitteisinä. Itselleni mieluisin tekokuusi on joko erittäin aidon näköinen vihreä kuusi, tai sitten taidolla huurrettu kuusi, jota katsoessa on itsestään selvää, ettei kyse ole aidosta kuusesta. Välimalli, eli tekokuusi, joka yrittää esittää aitoa kuusta, mutta on todella muovisen näköinen, on vähiten mieleeni. Clas Ohlsonin tämän syksyn 180cm korkeassa uutuuskuusessa on kaunis huurre, laadukkaan näköinen huurrettu runko ja bonuksena vielä pienet huomaamattomat led-valot. Tämä kuusi ei ole kovin pörheä, kuten suurin osa amerikkalaistyylisistä tekokuusista. Päin vastoin, kuusen profiili tuo ennemmin mieleen lehtikuusen tai männyn. Tällainen kuusi ei tarvitsisi paljoa joulukoristeita: muutama kaunis lasipallo riittäisi kuusen oksille viimeistelemään ilmeen.

Kuva lainattu: clasohlson.com


2. Tekokuusi Premium 180cm lumella | Bauhaus

Kaunis lumihuntuinen kuusi on myös Bauhausin tämän syksyn valikoimissa. Kuusi on samaa kokoluokkaa kuin Clas Ohlsonin, mutta merkittävästä tätä tuuheampi. Jos mielestäsi kuusen pitää olla pörheä ja runsasoksainen, tämä on loistovalinta! Muoto on symmetrinen ja havut kauniisti eri kokoisia. Huurretta ei ole liikaa, vaan puu on kuin suoraan satumetsästä lainattu. Ripustaisin tähän kuuseen lähinnä mattavalkoisia ja köyhänhopeisia koristeita aitojen käpyjen lisäksi. Tässä kuusessa ei ole valmiina valosarjaa, joten sen pääsee koristelemaan haluamillaan valoilla - tai sitten voi jättää valot kokonaan pois.

Kuva lainattu: bauhaus.fi


3. Käpykuusi 210cm | Etola

Mitä olisi kuusi (tai joulu) ilman käpyjä? Kolmas suosikkikuuseni on varustettu aidon näköisin kävyin. Tämä kuusi on muodoltaan hurmaavan riippuvaoksainen, jonka vuoksi se muistuttaa näistä viidestä kuusesta eniten luonnonkuusta. Näyttävä kuusi on meidän kotiimme liian iso, mutta avarassa olohuoneessa se olisi varsinainen katseenvangitsija. Tämä kuusi sopii mielestäni parhaiten perinteisten ja hillittyjen kuusenkoristeiden, kuten olkipukkien ja pipareiden kantajaksi. Tämän saattaisin myös uskaltaa jättää lähes koristelematta, lisäämällä oksille ainoastaan muutamia muhkeita luonnonkäpyjä...

Kuva lainattu: etola.net

4.  Triumph Tree Sherwood-joulukuusi 155cm | Stockmann

Perinteisempää vihreää kuusta edustaa Triumph Treen Sherwood-joulukuusi, joka on Stockmannin valikoimissa. Muodoltaan tämä on amerikkalaisen tuuhea, muttei silti ole silmiinpistävän muovisen näköinen. Matala kuusi sopii pienempäänkin kotiin ja on tuuheutensa ansiosta kuin luotu innokkaalle koristelijalle: amerikkalaistyyppiset kuuset ovat parhaimmillaan runsain koristeltuina, bling blingiä unohtamatta!

Kuva lainattu: stockmann.com


5. Joulukuusi Brampton led-valoilla 185cm | K-Rauta

Viides suosikkikuuseni on muhkean vihreä ja siinä on valmiiksi asennetut led-valot. Tämä on näyttävä ja paloturvallinen ratkaisu lapsiperhekotiin. Edellisen tavoin tämä kuusi ei säikähdä liikaa koristelua, joten jokaiselle pikkuripustajalle riittää taatusti koristeltavia oksia. Kuusessa on kauniisti yhdistelty isompia ja pienempiä havuja, jotta vaikutelma ei olisi liian keinotekoinen. Ainoa miinuspuoli on mielestäni hinta, 249 euroa. Kannattaakin siis laskea kuinka moneksi vuodeksi tekokuusta on hankkimassa ja paljonko olisi valmis pulittamaan vastaavan kokoisesta aidosta kuusesta per joulu. Sen jälkeen on helppo arvioida, kokeeko kuusen hinnan kukkarolleen sopivaksi.

Kuva lainattu: k-rauta.fi

Lopuksi suosittelisin, että mikäli olet hankkimassa tekokuusta kotiisi, tee seuraavat asiat ennen ostopäätöstä:

1. Mittaa tila, johon olet kuusta hankkimassa. Arvioi korkeuden lisäksi kuusen halkaisija ja se, jääkö kuusen ympärille varmasti riittävästi ilmaa. Jos olet epävarma, osta mieluummin hieman pienempi kuusi. Nurkkaan ahtamalla sullottu kuusi ei koskaan näytä hyvältä. Tekokuusesta on mahdotonta sahata liikoja oksia pois, joten nurkkaan trimmaaminen ei onnistu samalla tavalla kuin luonnonkuusen kanssa.

2. Tee alustava etsintä netissä ja lue mahdolliset tuotearviot. Niistä paljastuu nopeimmiten kuusen hyvät ja huonot puolet. Varsinkin huono laatu tai muovisuus tulevat arvioissa varmasti esiin. Näin vältyt myös kooltaan ison paketin hankalilta palautusmenettelyiltä, jos ostat kuusen nettikaupasta.

3. Mikäli vain mahdollista, pyri näkemään kuusi AINA livenä. Hienoinkaan tuotekuva ei paljasta laatua, eikä varsinkaan kerro, onko jalusta hutera tai miltä kuusen runko näyttää. Varsinkin harvaoksaisissa kuusissa rungon ulkonäkö usein ratkaisee kuusen kokonaisilmeen. Huonosti tehty muovinen runko pilaa kauneimmankin kuusen. Ja joissakin kuusissa laadukkaita havuja on vain siellä täällä, ja suurin osa havuista onkin halpaa muovinauhaa... tätä et saa välttämättä selville muuten kuin käymällä kuusikaupoilla kivijalkaliikkeessä.

Näillä muutamilla vinkeillä kuusiostosten pitäisi hoitua ongelmitta!

Ja arvaatko muuten, mikä edellisistä kuusista on tulossa meidän kotiimme? :)

Ihana joulu

Näin vuoden viimeisenä päivänä on ihana vielä hetkeksi palata jouluisiin tunnelmiin. Kokosin tähän postaukseen suosikkikuviani jouluvalmisteluistamme. Lisäksi mukana on pari jouluista sisustuskauppakuvaa Joensuusta. Tänä vuonna vietimme aaton äitini kotona perinteisistä jouluherkuista ja kiireettömästä kotoilusta nauttien.

Blogini seuraajat tietävät, että ensimmäisen glögimukillisen nautin jo syyskuun puolella. Olen toivoton tapaus joulufiilistelyn suhteen... Onneksi nykyään on niin monenlaisia glögejä, että niihin ei pysty ihan helposti kyllästymään. Erityisesti vaalea glögi kanelitangolla ja tähtianiksella maustettuna on suosikkini! Maustetuista erikoisglögeistä tämän vuoden suosikkini oli Hans Välimäen mustikka-laventelivuosikertaglögi.

Tänä vuonna leivoimme pipareita aika myöhään, noin viikko ennen joulua. Päätin kokeilla Vuohelan Herkun gluteenitonta piparitaikinaa ja tykkäsin! Toinen herkullinen tänä jouluna maistamani gluteeniton piparitaikina oli Suloiset Gluteenittomat -merkiltä. Koska poikani on aivan pähkinöinä Mauri Kunnaksen kirjoihin (ja erityisesti joulukirjoihin), päätimme leipoa iloisten pipariukkojen sijaan murjottavia. Niistä tuli oikein veikeitä ja sympaattisia! Joulun alla tuli nautiskeltua myös jouluisesti koristeltua mutakakkua...

Ja mitäpä olisi joulun odotus ilman joulukuusta? Tänä vuonna meillä oli suuri ilo käydä ihan oikeasti kuusimetsällä valitsemassa sopiva kuusi kotiimme. Ihanaa vaihtelua markettikuusille, ja myös poikamme oli kuusenhausta kovasti innoissaan. Kuusi sai ylleen valkoiset, hopeiset ja puiset koristeet heti, kun saimme sen tuotua sisälle kotiin. Niin ja pitihän oksille ripustaa myös pojan omat suosikkikoristeet mintunvihreästä ankasta alkaen! :)

Kävimme myös paikallisella nuorisotalolla joulutapahtumassa, jossa söimme massut täyteen riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa, ja askartelimme vanhan ajan joulukoristeen.

Perinteisten joulukoristeiden ja joulukukkien lisäksi joulukotiin sopivat mielestäni oivallisesti myös ruusut. Syntymäpäivälahjaksi anopilta saamani ruusut kukkivat meillä kotona lähes aattoon asti.

Kuten jo sanoinkin, lähdimme tänä vuonna joulun viettoon koko perheemme voimin äitini luo Joensuuhun. Menimme sinne muutama päivä ennen aattoa, jotta ehdin kierrellä sisustusputiikkeja ja tehdä viime hetken lahjaostoksia. Niinpä suuntasin askeleet tuttuun tapaan Taitokorttelin Taito Shopiin ja Sarustiikkaan.

Suureksi ilokseni myös HB Home oli avannut uuden sesonkimyymälän Hasaniemeen, aivan Jokiaseman tuntumaan. Joten sielläkin piti pistäytyä ihastelemassa jouluisia koristeita, herkkuja, kynttilöitä ja muita ihanuuksia. Seuraavan kerran HB Home avautuu kesäksi, jippii! :)

Jouluaatto kului perinteisissä merkeissä jouluhartaudessa käyden, jouluherkkuja syöden ja lahjoja avaten. Sain lahjaksi muun muassa lempisuklaatani, Molton Brownin katajalta ja havuilta tuoksuvan käsisaippuan, Johan Bülowin lakritseja sekä Klintan tuoksukynttilän. Eli kaikkea ihanaa arkea piristämään!

Haluan näin vuoden lopuksi kiittää teitä kaikkia lukijoita blogini ja Instagramini seuraamisesta sekä kaikista kommenteista! Ensi vuoden puolella on luvassa tuunausprojekteja vanhasta ovesta tehdystä ruokapöydästä seinähyllyihin ja resepteistä sisustuspuotivierailuihin. Itse haluan ensi vuonna karsia tavaraa ja panostaa laatuun sekä satsata enemmän aikaa ja vaivaa kokkailuun. Mieleni kaipaa enemmän kasvisruokaa ja uusia ruokakokeiluja, ja tietysti polttelisi päästä reissuun uusiin maihin ja kaupunkeihin. Jos teillä on toiveita postausten suhteen tai ylipäätään, mitä tykkäisitte nähdä tai kuulla enemmän blogini kautta, ottaisin kaikki vinkit kiitoksella vastaan!

Ihanaa ja onnellista uutta vuotta 2019!

Terkuin, Anu

Jouluinen viikonloppu Oslossa

Vihdoin ja viimein olen päässyt takaisin blogini ääreen! Tarkoitus oli jo yli viikko sitten päivittää tänne kuulumiset ja kuvat Oslon viikonloppureissulta, mutta sitten... heti kotiinpaluun jälkeen ensin tuli vastaan lähes 70 tunnin työviikko, josta olin niin väsynyt, etten jaksanut tehdä mitään ylimääräistä. Sitten viime viikolla kun siirsin kuvatiedostot kameran uudelta muistikortilta koneelle kävi ilmi, että jostain syystä tämä uusi muistikortti on jollain tavalla yhteensopimaton kamerani kanssa (mikä ei pitänyt olla mahdollista), ja lähes puolet kuvista oli vioittunut! Nyyh... no olen sitten viime päivät yrittänyt löytää kelvollisia kuvia, joita voisin täällä julkaista, mutta harmillisesti niitä on vähemmän kuin piti...

Joka tapauksessa olen nyt saanut kourallisen kuvia pelastettua, joten tässä vihdoin kohokohtia matkaltamme. Lisää Oslon kuvia kannattaa käydä katsomassa Instagram-tililtäni, www.instagram.com/parastaonjuurinyt

Minun ja mieheni yhteisen viikonloppureissun ykköstavoitteena oli tehdä irtiotto arjen pyörittämisestä ja varata yhteistä parisuhdeaikaa meille. Kolmevuotiaamme jäi tyytyväisenä mummun ja papan hoteisiin, kun äippä ja iskä suuntasivat nokkansa lentokenttää kohden. Päätimme etukäteen, ettemme ota paineita nähtävyyksien kiertelystä, vaikka lopulta itse asiassa ehdimme tehdä ja nähdä yllättävän paljon. Molemmilla oli reissulle omat suosikkikohteensa - minulla siis tietenkin joulumarkkinat ja sisustuskaupat. :)

Joulun alla Oslossa parasta nähtävää ovat eittämättä joulumarkkinat, joista ydinkeskustan Spikersupan puiston markkinat "Vinterland"-teemalla ovat erityisesti ulkomaisten turistien suosiossa. Puistossa on kahden pitkän kujan edestä kauniisti valaistuja puisia pikkumökkejä, joiden ympärillä on mukava nauttia markkinatunnelmasta. Kojuista voi ostaa enemmän ja vähemmän jouluisia herkkuja: tarjolla oli kaikkea mahdollista karamelliomenoista paahdettuihin manteleihin sekä hehkuviinistä saksalaisiin bratwursteihin ja espanjalaisiin churroihin. Lisäksi kojuissa on myynnissä enemmän ja vähemmän aitoja norjalaisia käsityöläistuotteita (joskin valitettavasti painopiste on Aasiassa teollisesti tuotetuissa villapaidoissa). Keskelle puistoa on pystytetty jättimäinen maailmanpyörä ja onpa puistossa hevoskaruselli ja luistinratakin. Puisto on edukseen erityisesti iltaisin, jolloin lukuisat koristevalot pääsevät oikeuksiinsa. Puiston paras anti onkin juuri iltavalaistuksessa ja tivolimaisessa hulinassa.

Perinteisempää vaihtoehtoa kaipaavan kannattaa suunnata Spikersupan markkinoiden sijaan Bygdøylle. Bygdøy on merenrantaniemeke Oslon keskustan tuntumassa, ja siellä sijaitsee osa Oslon tunnetuimmista museoista: Kon-Tiki -museo, viikinkilaivamuseo, Fram-laivamuseo, Norjan kansanmuseo sekä Norjan merenkulkumuseo. Bygdøylle kulkee viikonloppuisinkin noin 10-20 minuutin välein paikallisbusseja keskustasta. Matka-aika on noin 20 minuuttia, ja minulla aika sujui rattoisasti jutellen oslolaisen naisen kanssa (ruotsiksi!).

Bygdøyn museoista Norjan kansanmuseo (Norske Folkemuseum) järjestää kahtena viikonloppuna joulukuussa jouluiset markkinat, jotka ovat täynnä paikallisten käsityöläisten ja yhdistysten kojuja. Päästäkseen kansanmuseon markkinoille tulee maksaa museon sisäänpääsymaksu. Kansanmuseon markkinat ovat täynnä meille suomalaisille tutumpia jouluisia tuotteita: itsekudottuja villasukkia, villamyssyjä ja villapaitoja, itsetehtyjä pipareita ja kakkuja, glögiä, kynttilöitä... Unohtamatta tietenkään havukransseja ja muita ihastuttavia havukoristeita.

Samalla kun tutustuu kojujen tarjontaan on mukava kierrellä ympäri suurta ulkoilmamuseoaluetta, joka on täynnä erilaisia hirsiaittoja, mökkejä ja -tupia, joita on tuotu paikalle ympäri Norjaa. Valtaosa aitoista ja mökeistä on kalustamattomia, mutta muutamaan on rakennettu hyvin suomalaiselta näyttävä entisajan joulusisustus.

Yksi erikoisimmista kansanmuseon nähtävyyksistä on keskiaikainen tummanpuhuva sauvakirkko, jossa näin joulun alla järjestetään iltapäivisin pieniä jouluhartauksia. Osuimme kirkolle sattumalta juuri erään hartauden alussa, ja pääsimme laulamaan "Nyt sytytämme kynttilän" -virttä norjalaisin sanoin...

Parasta Folkemuseumissa on kiireetön ja norjalainen joulutunnelma, ja aidot itse tehdyt käsityöt. Hinnat ovat tosin norjalaiseen tapaan sen verran korkealla, että tyydyimme ainoastaan nauttimaan museokahvilassa lihakeittolautaselliset (yksi annos 17€) ja kahvit (yksi erikoiskahvi 5€). Keliaakikolle kahvilaa voi suositella, sillä vierailupäivämme lounasruoat olivat gluteenittomia (tosin gluteenitonta leipää ei ollut) ja vitriinissä olisi ollut gluteenitonta suklaakakkuakin.

Ja kun kerran on päässyt Bygdøyn saarelle, niin kannattaa vierailla jossain toisessakin museossa. Me valitsimme kohteeksemme Fram-laivamuseon. Museo on ulkoapäin katsottuna erikoisen mallinen, mutta syy on varsin käytännöllinen - sisään on pitänyt mahduttaa valtava arktinen purjelaiva. Ja kyseessähän ei ole mikä tahansa paatti, vaan se laiva, jolla Roald Amundsenin retkikunta pääsi 14.12.1911 ensimmäisenä etelänavalle.

Museo on todella vaikuttava laivoineen päivineen, ja mikä parasta, tässä museossa pääsee kiertämään laivan sisälle useampaan eri kerrokseen. Vierailijalla on siis mahdollista nähdä minkälaiset olot naparetkeilijöillä oikeasti olivat laivassa ja minkälaiset hytit olivat kapteenilla ja miehistöllä. Lisäksi laivaa kiertävät kapeat tasannekäytävät näyttelyvitriineineen useammassa kerroksessa tarjoavat runsaasti nähtävää hylkeennahka- ja turkispuvuista ja 1900-luvun alun tieteellisistä tutkimusvälineistä lähtien.

Ja sitten niihin sisustuskauppoihin... kiersimme viitisen vuotta sitten ystäväni kanssa Oslon keskeisimmät sisustuspuodit, joten ihan hirveän suurta selvittelytyötä ei tällä kertaa tarvinnut etukäteen tehdä. Pääasiassa suunnistin sinne, missä olin edellisellä kerralla tehnyt parhaat löydöt. Minun mielestäni Oslon ykköspaikka sisustamisesta ja askartelusta pitäville on Kansallisteatterin kupeesta löytyvä Norway Designs.
 

Tämä putiikki on omistettu skandinaaviselle ja norjalaiselle muotoilulle, ja sieltä löytyy omat pienet osastonsa lastenvaatteille, koruille ja kelloille, vaatteille, keittiötarvikkeille ja muulle kodin piensisustustavaralle. Inspiroivia asetelmia on kaikkialla, joten vaikka liike ei ole valtava neliöiltään, täällä saa kulumaan helposti tovin jos toisenkin.

Paras osasto on kuitenkin keskikerroksessa sijaitseva askartelutaivas. Jos täältä ei löydä mieluisia washiteippejä, kirjekuoria ja kartonkeja, lahjapapereita tai korttipohjia, niin sitten ei mistään. Kaikkea on sateenkaaren eri väreissä ja ostoskori kannattaa napata heti matkaan osastolle saavuttuaan.

Näin joulun alla liikkeessä oli hurjasti kaikkea somaa joulutavaraa. Näyteikkunoihin oli tehty useita mallipaketteja, joista oma suosikkini oli tämä turkoosilla paperilla ja punavalkoisella paperinarulla koristeltu ihanuus. Ja eipä auttanut kuin ostaa tuota paperia ja narua itselleni, koska tätä ideaa on pakko päästä kokeilemaan!

Muut sisustuskauppapysähdykset tein Illums Bolighusin sisustustavaratalossa (jonka kuvat eivät valitettavasti onnistuneet muistikorttirikosta johtuen) sekä Søstrene Grene -putiikissa. Kumpaakaan näistä ei voi ohittaa, jos on liikkeellä Tukholmassa, Oslossa tai Kööpenhaminassa. Näistä ensimmäinen on ikoninen sisustustavaratalo, jonka lukuisat kerrokset on täytetty sisustusklassikoilla eri vuosikymmeniltä. Pääpaino on kuitenkin skandinaavisessa muotoilussa. Hintataso on korkea, koska valikoimakin on laadukas ja täynnä klassikoita.

Jälkimmäinen (Søstrene Grene) on taas tanskalainen versio sisustustiimarista, eli kauppa on täynnä pientä kodintilpehööriä skandinaaviseen makuun, mutta järkyttävän edullisin hinnoin. Søstrene Grenen valikoimissa on myös paljon askartelutavaraa mm. erilaisista lahjapapereista tyylikkäisiin tarra-arkkeihin, ja täältä kyllä tarttuu vuosi vuodelta enemmän löytyjä mukaan. Ennen kassoja on vielä pieni herkkuosasto, josta tällä kertaa löysimme kauan etsimäämme kirsikkasiirappia. Ainoa miinus kaupassa on tilanahtaus, eli käytävät ovat yhtä kapeat kuin Flying Tigerissa. Kulkuperiaate on myös sama kuin Tigerissa, eli kaupassa ei voi oikoa osastolta toiselle, vaan pitää kulkea yksi tietty reitti alusta loppuun. Ei siis kannata jättää mietinnän varaan sitä minkä näki ihan kaupan alkupäässä, vaan järkevintä on napata tuote saman tien mukaan, ja pohtia asiaa kulkiessa eteenpäin kassoja kohti. :)

Loppuaika kuluikin sitten vain ihan kaupunkia ihmetellessä ja vaatekauppoja kierrellessä. Arjen luksusta matkaan tarjosivat hotellin notkuvat aamiaspöydät täynnä monenmoisia herkkuja. Mukavaa vaihtelua arkisille kaurapuuroaamiaisilleni! Ja kerrankin ehdimme rauhassa vaihtaa mieheni kanssa kuulumisia, ja ihan vain jutustella niitä näitä...

Toivottelen teille blogini lukijat tämän kirjoituksen myötä rauhallista joulunaikaa. Kuvapäivityksiä on luvassa joulunseudulta Instagramin puolella, blogin pariin palaan vuodenvaihteen jälkeen. Ihana, kun olette seuranneet blogiani ahkerasti tänä vuonna viikosta toiseen, kiitos vielä siitä!