DIY: Rustiikki kirjahylly lastenhuoneeseen

Ihanan helteisiä kesäpäiviä on jo roppakaupalla takanapäin. Meidän perheessä on otettu kaikki kesälomasta irti - on reissattu ystävien luo eri kaupunkeihin, uitu ja keräilty sylintäydeltä ojien pintareilta ja niityiltä kesäkukkia. Aikaa on jäänyt kiireettömälle yhdessäololle vielä enemmän, kun sain lopulta kesäkuun alkupuolella valmiiksi kevään puutyökurssilla nikkaroimani rustiikin kirjahyllyn.

Ajatus uudesta kirjahyllystä poikamme huoneeseen syntyi tarpeesta saada huoneeseen lisää lattiatilaa leikeille. Uskollisesti meitä palvellut Kallax-hyllykkö oli melko matala korkeudeltaan, ja lähes kolmen metrin huonekorkeus jäi hyödyntämättä. Toisaalta se vei puolitoista metriä sivusuunnassa, eikä sille seinustalle muuta oikein enää mahtunutkaan. Koska oman maun mukaista korkeampaa ja kapeampaa kirjahyllyä ei tuntunut löytyvän järkihintaan, päätin tarttua itse sahaan ja tehdä mieleisen hyllyn kotiimme. Kuukausien äherryksen jälkeen se sitten valmistui, kaunis valkoinen täyspuinen kirjahylly rustiikeilla yksityiskohdilla.

Tämä kirjahylly on ollut ehdottomasti kolmesta itse nikkaroimastani huonekalusta työläin. Oman mausteensa projektiin antoivat hyllykön alakaapin ovien teko vanhoista riihen seinälaudoista. Appeni tosiaan pelasti viime kesänä tuttavaltaan peräkärryllisen harmaantuneita lautoja, jotka olivat menossa polttouuniin. Meille ne olivat muuta kuin polttopuuta - kallisarvoisia aarteita, joista syntyi viime syksynä meidän kotiimme sohvapöytä ja appivanhemmilleni taulunkehyksiä. Laudoissa haastavinta oli tietenkin se, että ne olivat rustiikisti vinkuroita ja eri paksuisia. Yritin valita projektiin suorimmat laudat, mutta kaikkia oiko- ja tasohöylättiin useampaaan kertaan ja kavennettiin myös sopivaan mittaan. Yleensä puutavara saadaan oiottua höyläämällä sitä molemmilta puolilta, mutta tämähän ei ollut tässä projektissa mahdollista, koska sen myötä olisi kadonnut laudan kaunis harmaantunut pinta. Alakaapin ovien suoruus ja tasaisuus varmistettiin liimaamisen jälkeen puristimissa ja painojen alla kuivattamisella. Ovien taakse porattiin lisäksi vaakaan tukipuulistat, jotta ovet eivät lähtisi ajan myötä vääntyilemään.

Rustiikit ovet viimeisteltiin antiikkimessinkisillä saranoilla ja vetimillä. Ovien pinta käsiteltiin Tikkurilan Kiva10-mattalakalla, joka ohennettuna ei muuttanut ovien väriä, mutta poisti kuitenkin täysin tikkuisuudeen. Ihan hirveää olisi, jos lapset joutuisivat varomaan leikeissä jatkuvasti tikkujen tarttumista sormiin. Siksi olin ehdoton, että pinnan tulee säilyttää rustiikkinen tuntu, mutta tikkuja ei saa irrota.

Itse hyllykkö nikkaroitiin liimapuulevystä. Hyllykön sivut ovat 28mm ja hyllyt 18mm vahvuista mäntylevyä. Hylly on tehty kahdesta irrotettavasta osasta. Yläosa kiinnittyy puutappiliitoksilla kaappiosaan. Yläosaa ja alaosaa ei liimattu kiinni toisiinsa, jotta hyllykköä on tulevaisuudessa helppo siirtää paikasta toiseen. Mietin pitkään, maalaisinko vai vahaisinko hyllyn valkeaksi, mutta lopulta päädyin Tikkurilan Helmi-kalustemaaliin, sävynä listavalkoinen. Pojan huoneessa oli jo ennestään samalla sävyllä maalattu puinen sänky, joten kirjahylly ja sänky sointuvat tosi kivasti yhteen. Hylly vaati kolme maalauskertaa, jotta saavutettiin tasainen, peittävä valkoinen väri. Alempana olevassa kuvassa näkyy hyllykkö vielä osina puutyöluokassa. Aluksi meinasin tehdä ovien etupuolelle Z-kuvioidut koristelistat. Päätin kuitenin luopua niistä, kun vinkurat laudat vaativat tukilistat kaapin sisälle, ja ovista olisi tulleet tuplalistoilla aivan liian raskaat saranoiden kannateltaviksi.

Aluksi meinasin viimeistellä kirjahyllyn ilmeen uritetuilla mäntylistoilla, mutta sitten sain idean heinäseiväslistoista. Pituussuunnassa halkaistut heinäseipäät toistavat lautaovien sävyä hyllykön ylä- ja alareunassa. Jos haaveilet heinäseiväslistoista, kannattaa varata projektiin useampi seiväs ja kiinnittää huomiota seipäiden suoruuteen ja paksuuseroihin. Mitä suorempi seiväs on ja mitä vähemmän paksuuseroa on seipään ylä- ja alaosassa, sitä paremman listan saat siitä. Seipäät mattalakattiin samaan tapaan kuin kaapinovet tikkusuuden vähentämiseksi.

Ja näin valmistui siis meidän ihana kirjahylly. Jos joskus muutamme, saattaa hylly siirtyä paraatipaikalle olohuoneeseen. Mutta toistaiseksi sillä on tärkeä tehtävä toimia tulevan eskarilaisen legojen, kirjojen ja pelien säilytyspaikkana. Lopuksi on kiva vielä fiilistellä parilla kuvalla, miltä pojan huone näytti ennen ja jälkeen muutoksen! Jos sinulle tulee kysymyksiä mieleen kirjahyllyn käytännön toteutuksesta, niin laittele kommenttia tai sähköpostia tulemaan. Ja nyt riittää kirjoittelu - siirryn ulos nauttimaan upeasta aurinkoisesta kesäsäästä!

Pienen tytöntylleröisen oma huone

Kaksi unikoulua, kourallinen unettomia öitä sekä kolme pinnasängyn eri kulmiin sijoitettua tuttia - näillä aineksilla saimme siirrettyä suloisen tyttövauvamme nukkumaan ehjät yöunet omaan huoneeseensa tämän kevään aikana. Huh ja nyt se on takana, nimittäin selkä mutkalla nukkuminen ja kampeaminen huoneesta toiseen kesken makeimpien yöunien. Kun ensi viikolla vielä esikoinen palaa takaisin päivähoitoon, alkaa tällä äidillä olla jälleen enemmän aikaa itselleen ja omille harrastuksilleen, kuten sisustamiselle, hurraa!!

Pinnasängyn ja hoitopöydän kantaminen vierashuoneeseemme oli tietysti osa pikkuisemme siirtoa pois yöuniltaan äidin kainalosta. Ihan uusiksi emme ole vielä pistäneet kokonaisuutta, jotta meillä olisi yövieraillemme levitettävä sohvasänky jäljellä. Ylipäätään vierashuoneemme on kotimme huoneista pienin, vain alle kahdeksan neliötä kooltaan, ja niinpä aion suunnitella sen säilytys- ja sisustusratkaisut ajatuksen kanssa.

Tältä tyttömme huoneessa näyttää juuri nyt. Hoitopöytäkin kärrättiin pois pari viikkoa sitten ja alkajaisiksi tilalle tuli vanha tuttu Expedit-kuutiohylly. Peilin alla oleva tila on todellakin hyötykäytössä viimeistä senttiä myöten. Kuutiohyllyssä säilytämme neitokaisen ensimmäisiä kirjoja, hoitoreppua sekä duploja ja muita leluja. Olen todennut nämä Ikean hyllyköt superhyviksi säilyttimiksi lastenhuoneisiin. Kankaisiin laatikoihin saa upotettua hurjan määrän leluja ja nämä ovat tukevia, vaikka lapsi yrittäisi kiivetä ylös hyllyjä pitkin. Sängyn alla on äitini ensimmäinen itselleen ostama matkalaukku. Meille ei säästynyt kovin montaa esinettä vanhempieni nuoruusajalta, mutta onneksi tämä ihanuus on tallessa.

Sänkyyn olen pedannut puolestaan oman lapsuusaikani lempilakanat. Näitä on meillä kahdessa koossa, sekä vauvaversiona että lastenlakanoina. Pidin näistä niin paljon lapsena, että en olisi oikeastaan muita lakanoita halunnutkaan käyttää. Lakanoiden puuvilla on pehmennyt ihanasti useiden pesukertojen myötä. Nyt myös pikkuprinsessamme saa tuutia kauneusuniaan kukkakedolla. Uninorsu on peräisin Kelan äitiyspakkauksesta ja Fabelabin roosa unipupu tyttömme kummitädiltä.

Uninorsun esikoinen tosin yritti omia itselleen. En suostunut, sillä pitäähän tytyllämme olla omia rakkaita unikavereita, ei ainoastaan isoveikan vanhoja. Tyttömme pitää kovasti myös Brion vedettävästä keltaisesta kirahvista, joka on nimeltään Keijo, tai tuttavallisemmin Keke. Sen kumiset sarvet on kuin tehty kutiavien ikenien hankaamiseen. Niiskuneiti on saanut sekin paljon rakkautta osakseen. Bamse-nallen kissa Janson on isoveljen lahjoitus pikkusiskolleen ja vaaleanpunainen Ottiilian hempeä yksisarvinen laukkasi meille pienillä kavioillaan Tampereen tallipihalta.

Toistaiseksi vauva ei ole yltänyt pikku tassuillaan seinäpeiliin. Peili on siirtymässä lähiaikoina pois, ja nyt pohdin, mitä ihmettä laittaisin sen tilalle. Haluaisin jonkinlaisen säilytysratkaisun, joka toimisi myös tulevina vuosina hyllykön tai työpöydän yläpuolella. Sänky ei nimittäin tule jäämään vuosiksi tälle seinustalle, jonka pituus on aika lailla tasan kaksi metriä. Jollain tavalla haluaisin hyödyntää peilin yläkulmien takana olevat kiinnitysruuvit, jotta välttyisin maalaukselta ja paklailuilta. Peilin yläreuna ja siten nämä ruuvit ovat aika korkealla (n. 160-170cm lattiasta mitattuna), joten esimerkiksi pieni seinähylly näyttäisi yksinään hullunkuriselta noin ylös sijoiteltuna. Olisiko teillä ideoita, mitä tilalle voisi laittaa? Yksi hauduttelemani idea olisi vanha puinen leveä seinänaulakko, jossa olisi sekä ripustuskoukut että ylähylly. Tällaista minulla ei ole vielä jemmassa, vaan se pitäisi löytää jostain kirpparilta...



Peilistä heijastuu suosikkitapettini, jonka marokkolaiseen kuvioon en ole kyllästynyt vieläkään. Ihastuin siihen sydänjuuriani myöten ja mieheni mutinoista huolimatta sain neuvoteltua sen meille tähän huoneeseen. Tapettiseinämälle on siirtymässä parin vuoden sisällä lastensänky, ja sitten on aika luopua tästä hyvin palvelleesta Ikean Hemnes-sohvasängystä.

Sängyllä on äitini virkkaama päiväpeitto, jonka aion antaa tytöllemme mikäli hän vain sen haluaa. Tyynyrykelmien kokoaminen on minulle mieluista puuhaa ja niinpä tälläkin sängyllä on kasa kauniita tyynyjä molemmissa päissä. Sängylle on päässyt myös valkoinen uskollinen vahtikoira Murre, joka on myöskin äitini käsialaa ja peräisin minun lapsuudestani. Ikkunan edessä riippuu valkoisista paperipusseista toissasyksynä askartelemani joulutähti. Minusta siitä tuli niin kaunis, etten hennonut ottaa sitä pois joulun jälkeen... Sattuukohan kenelläkään teistä olemaan kotona koristeita, jotka olivat joulua varten, mutta jäivätkin sitten esille pidemmäksi aikaa? :)

Seuraavassa postauksessa olisi tarkoitus kurkistaa kevätistutuksiin, mikäli sää sallii niiden istuttamisen. Jos lunta rupeaa satelemaan kiusaksi asti, postailen tänne jonkun herkkureseptin. Mielessäni olisi esimerkiksi eräs superhyvä gluteeniton vohveliresepti tai sitten vapuksi tekemäni rubiinisuklaajuustokakku, johon ei tarvita liivatetta eikä uunia. Onko teillä toivetta, kumman reseptin laittaisin tänne? Hauskaa toukokuuta ja kesän odotusta sinulle!

Vauva tuli kotiin!

Pitkään odotettu hetki koitti toissa viikonloppuna, kun saimme pienen prinsessamme kotiin! Ylpeä nelivuotias isoveli kantoi välittömästi hänelle omia unilelujaan ja esitteli kotimme huone huoneelta. Ensimmäisen lapsemme kohdalla meillä oli muista syistä raskas elämänvaihe meneillään, ja puhe vauvakuplasta tuntui todella kaukaiselta ajatukselta. Nyt toisen kohdalla arjessamme ei ollut tapahtunut mitään ikäviä mullistuksia, jonka vuoksi voin sanoa nyt todellakin päässeeni tuohon kuplaan!

Niin hento ja pienoinen, mutta samalla niin täynnä elämää ja energiaa, sellainen on tämä meidän perheemme uusin jäsen. Toisen kohdalla hoitorutiinit soljuvat kuin itsestään, ja huomio kiinnittyy täysin vauvan ihmettelyyn ja ihasteluun. Toki nelivuotiaan vauhdikas arki tuo oman mausteensa soppaan, eikä jokainen hetki suinkaan ole ruusuilla tanssimista. Mutta väsyneimpinäkin aamuyön hetkinä pyrin ajattelemaan, että jokainen hetki on kallisarvoinen ja vuoden päästä pikkuvauva-aika on jo ohi. Parasta on juuri nyt.

Pieni prinsessamme tulee saamaan oman huoneen vierashuoneestamme. Toistaiseksi mieheni on valloittanut sen, jotta saisi yöt paremmin nukuttua. Me olemme vauvan kanssa majoittuneet isoimpaan makuuhuoneeseen, jossa nyt ovat vauvan pinnasänky ja hoitopöytä. Muuramen retropinnasänky hankittiin neljä vuotta sitten esikoiselle. Pikkuisen unia vartioi Tampereen Tallipihalta löytynyt ihastuttava Ottiilian vaaleanpunainen yksisarvinen.

Tauluhyllyn reunaan olen ripustanut neidin ihanimpia vaatteita. Joku näistä ihanuuksista ikuistetaan todennäköisesti ensi viikolla valokuvaan, kun käymme otattamassa vastasyntyneen valokuvat paikallisella studiolla. Ihanat valkoiset pikkuhenkarit ovat vauvalahja kummilta esikoisellemme.

Yövalona makuuhuoneessamme on Design House Stockholmin Block-valaisin. Se mahtuu juuri passelisti tauluhyllylle ja on helppo napsaista päälle vaipanvaihtoa varten.

Pikkuneidin vauvamuistot aion raapustella ihastuttavaan Outi Virtasen laatimaan Pienen omaan kirjaan. Kirjassa on juuri sopivasti kysymyksiä ja kohtia täytettäväksi. Ahdistun nimittäin sellaisista vauvakirjoista, joilla on paksuutta viisi senttiä ja johon pitäisi täyttää kaikki mahdollinen. Ihmettelen aina, kenellä riittää sellaiseen aika ja jaksaminen arjen pyörittämisen keskellä. Mutta tätä kirjaa on ilo täyttää, ja eihän kaikkia sivuja ole pakko täyttää tekstillä, kuva tai piirroskin riittää :).

Seuraavaksi ovat suunnitteilla vauvan ristiäiset, joita juhlimme syyskuu alussa. Mietinnässä ovat nimi sekä ristiäiskoristelut ja tarjoilut. Kaikkea kivaa pohdittavaa siis riittää elokuulle, palataan suunnitelmiin hieman myöhemmin... mutta nyt lopetan naputtelemisen, sillä vaavi kaipaa äidin huomiota. :) Energistä elokuuta sinulle!

Vaaleanpunaisen hempein terveisin vauvakuplasta,
Anu

DIY: Seinähylly lastenhuoneeseen Ikean puulaatikoista

Enää pari päivää helmikuuta jäljellä, ja sitten ollaankin jo taas yhden harppauksen verran lähempänä kevättä ja kesää! Miten ihanaa! Helmikuu on minulla todella kiireistä aikaa töissä, ja siksi bloginikin on saanut odottaa päivittämistä parin viikon verran. Mutta nyt olen taas päässyt lempiharrastukseni ääreen, josta olen niin niin mielissäni!

Toinenkin lempiharrastus on löytynyt kevään myötä. Ilmoittaudun viime syksynä kansalaisopiston puutyökurssille, joka starttasi nyt tammikuussa paikallisen yläkoulun puukäsityöluokassa. Siellä olen ahertanut torstai-iltaisin puupölyn, sahanpurun sekä valtavan surinan ja hurinan keskellä, opetellen alkeista asti käyttämään erilaisia koneita ja laitteita kärsivällisten puutyöopettajien johdolla. Ennen kurssia minulla ei ollut aavistustakaan mikä on oikohöylä tai tasohöylä, tai mikä on vaikkapa leveähiomanauhakone - puhumattakaan siitä, mihin kutakin näistä koneista kannattaisi käyttää. Mutta kummasti ovat nämäkin asiat minulle valjenneet jo parin kurssikerran myötä :).

Kevään aikana suunnitelmissa on nikkaroida jos jonkinlaista kalustetta kotiin, ja itse asiassa ensi viikon postauksessa esittelen ensimmäisen valmiin tuotokseni kurssilta. Nikkarointi-innostukseni ei ole rajoittunut suinkaan kurssiin. Pohdin pitkään String Pocket -hyllykön ostoa lastenhuoneeseen, mutta päädyinkin toisenlaiseen ratkaisuun, nimittäin pienistä Ikean puulaatikoista koottuun hyllykköön.

Päädyin hyllykköön ensinnäkin siksi, että moni poikamme huoneen kalusteista on valkolakattua tai valkoiseksi maalattua mäntyä. Samaa rustiikkisuutta on uudessa hyllykössäkin. Toinen tärkeä oivallus oli se, että puulaatikoiden rimoitus tekee ylimmälle tasolle kapean uran, jonka varassa isompikin taulu pysyy hyllyllä ilman pelkoa sen luiskahtamisesta alas sänkyyn. Aika merkittävä juttu kolmevuotiaan huoneessa, koska välillä huoneen ovi paukkuu ja seinät tärisevät - kiitos asukkinsa vähän turhankin reippaiden otteiden. ;)

Hyllykkö koostuu kolmesta Ikean Knagglig-mäntylaatikosta, jotka ovat sitä pienempää kokoa (yhden koko 23x31x15cm). Vahasin laatikot ensin kerralleen valkoisella vahalla, jonka jälkeen ne kiinnitettiin yhteen. Sen jälkeen laatikot saivat pintaansa vielä toisen vahakerroksen. Jos lopputulokseksi olisi halunnut täysin peittävän valkoisen pinnan, olisi ne pitänyt vahata vielä kertaalleen. Meille riitti kaksi vahauskertaa, jonka ansiosta puunsyyt kuultavat aavistuksen vahan alta. Hyllykkö kiinnitettiin seinään kahdella ruuvilla. Seinään tehtävä reikien määrä vähentyi siis oleellisesti siksi, että laatikot oli kiinnitetty ensin toisiinsa.

Hyllykön päälle, paraatipaikalle, pääsi pojan herttainen yksivuotiskuva. Tämä on ollut toistaiseksi ainut hänestä valokuvaamossa otettu kuva, koska meillä on ollut hurjasti onnea, että päiväkodissa syksyisin otetut yksilökuvat ovat olleet todella onnistuneita. Kuvan vieressä on kummitädin pojalle taiteilema kalligrafiataulu. Kävin itse syksyllä sivellintussikurssin, mutta minun tekstaustaitoni ovat kyllä täysin harjoituksen asteella - tauluihin on vielä matkaa!



Laatikoiden sisälle (ja pojan käden ulottuville) nostin muutamia kauneimpia aarteita: toiselta kummitädiltä ristiäislahjaksi saadun hopeisen kynttilänjalan, Oslosta viime joulukuussa ostetun pahvirasian, Kööpenhaminasta tuodun Kay Bojesen -teemaisen apinakortin, mustan lego-rasian sekä Ranskasta ostetun Jean de La Fontainen klassikkoeläinsatukirjan "Fables". Kivointa tässä seinähyllykössä on, että esineitä voi vaihdella fiiliksen mukaan eikä siihen tarvitse upottaa määrättömästi leluja tai kirjoja - niitä varten onkin sitten huoneessa Kallax-hyllykkö säilytyslaatikoineen.

Tykkään myös siitä, että tämäkään hyllykkö ei ole leimallisesti lastenhuoneen hylly, vaan että se toimii säilyttimenä myös isomman pojan ja teini-ikäisen huoneessa. Tai näinhän minä oletan, aika sitten näyttää! :D No, jos hylly ei jossain vaiheessa enää miellytä silmää, niin sille on helposti löydettävissä uusi sijoituspaikka kodistamme näppärän kokonsa vuoksi.

Ensi viikolla onkin sitten luvassa postaus ekasta puutyöprojektistani. Olen siitä aika innoissani, vaikka simppeli projekti se näin kurssin alkajaisiksi olikin! Kuulemisiin! :)

Lastenhuoneen uudistus

Uskomatonta, millä vauhdilla aika vieriikään. Reilu vuosi taaksepäin tein blogiini postauksen poikamme huoneesta, jossa oli tuolloin vielä vauvan pinnasänky. Pinnasänky vaihtui sittemmin lastensänkyyn, ja mielessä kävi jo, pyöräyttäisinkö samalla koko huoneen järjestyksen uusiksi. Mittailun jälkeen tulin siihen tulokseen, että sisustuspäivitys riittää. Uudistuksen kunniaksi ajattelin tehdä uuden postauksen poikamme huoneesta :).

Laitetaanpa vertailun vuoksi tähän kuvat vierekkäin huoneesta, kun siellä oli vielä pinnasänky, ja kuva miltä se näyttää nyt. Puinen lastensänky tuli siis pinnasängyn paikalle, oven ja ikkunaseinän väliin. Sängyn vaihto muutti ilmettä tosi paljon, samoin kuin siihen hankittu päiväpeitto.

   

Ennen                                                                     Jälkeen

Etsin pitkään ja hartaasti päiväpeittoa, joka olisi mustavalkoinen tai keltavalkoinen, graafisella eläin- tai raitakuviolla. Yllättäen sellaisia ei juniorikoossa ole montakaan. Halusin myös pitää budjetin alle 50€:ssa, jonka vuoksi AVA Roomin ihanat Marimekon kankaalla ommellut Original-päiväpeitot eivät tulleet kysymykseen. Mutta AVA Roomin vetoketjullisten päiväpeittojen katselu antoi minulle idean: entäpä jos en etsisikään varsinaista päiväpeittoa sängyn päälle, vaan koittaisin ratkaista ongelman vaikkapa unipussilla?

Ja siitähän se ideointi sitten lähti. Bongasin googlettaessani Finlaysonin vanhemmista valikoimista keltavalkoisen Elefantti-unipussin, joka aikuisten koossa (90x250cm) sopisi täydellisesti juniorin huoneeseen. Itse asiassa 90cm leveä unipussi olisi varsinaista päiväpeittoa parempi ratkaisu 75cm leveälle patjalle laidallisessa juniorisängyssä. Säästyisin patjan päivittäiseltä nostelulta, kun yrittäisin taitella pitkiä peitonhelmoja patjan alle. Nyt kun unipussi ylittää patjan leveyssuunnassa vain noin 8cm per puoli, riittää reunan työntäminen sormilla laidan ja patjan väliin. Jes!

Suunnitelma oli siis tehty, mutta mistä ihmeestä löytäisin sen Elefantti-pussin, kun Finlaysonin verkkokaupassa sitä ei enää ollut myynnissä aikuisten koossa ja Prismojenkin myymäläsaldo näytti nollaa? Tarvittiin Lahden syyslomareissu ja pysähdys Launeen Prismalla. Olin menossa Prisman vuodevaateosastolle toisen keltavalkoisen päiväpeittokandidaatin perässä, kun huomasin hyllystä pilkistävän keltaisia elefantteja. Pidätin hengitystä, juoksin hyllyn luo, tsekkasin koon, nappasin paketin syliin, ja ihan oikeasti, tuuletin ja pompin käytävällä tasajalkaa rulla sylissäni! Äitini purskahti vieressäni nauramaan, mutta ei pyöritellyt silmiään, koska tiesi minun metsästäneen näitä norsuja jo kuukausia. Kaiken lisäksi peitto oli tarjouksessa, ja maksoi muistaakseni vain noin 35 euroa!

Ja nyt tämä ihanuus on sitten pojan sängyssä. Elefanttiteema ja keltavalkoiset värit ovat täydellinen pari Marimekon Karkuteillä-kankaalle. Raikkaan keltainen väri tuo ihanan piristysruiskeen pojan huoneeseen. Norsujen kavereina ovat pojan rakkaimmat unilelut ja Ikean kissatyyny.

Toinen asia, jota olin toivonut jo pidempään pojan huoneeseen, oli roikkavalaisin. Sopiva paikka sille löytyi verhotangon päästä, valkoisen lokerohyllykön päältä.

Paikka on myös turvallinen, sillä johto ja lamppu pysyvät pikkukäsien ulottumattomissa. Tämä valaisin tuo lisää "ison pojan huoneen" tuntua. Se on mukavan graafinen ja simppeli, ja täydentää minusta mukavasti huoneen modernia skandinaavista sisustusta.

Jatkossa olisi vielä suunnitteilla ostaa yksi tai kaksi mustaa String Pocket -hyllyä sängyn päälle. Niihin saisi mukavasti esille pieniä aarteita ja pienikokoisen taulunkin. Harmillisesti Stockan Hulluilla Päivillä ei ollut tänä syksynä Stringiä tarjouksessa, mutta onneksi hyllynostolla ei ole kiire. Myös joku vastaava musta (tai valkoinen) 60-120cm leveä ja alle 20cm syvä hyllyratkaisu voisi tulla kysymykseen. Jos teillä on vinkata kilpakumppaneita String Pocketille, niin laitatteko niitä kommentteina tulemaan. Kiitti jo etukäteen!

Ajatuksissa on myös pimennysverhon vaihto, ja ehkä jossain vaiheessa kattolampun vaihtokin. Mutta ainakin toistaiseksi on tarkoitus mennä tuolla jättikokoisella paperivalaisimella.

Olisi kiva kuulla, mitä tykkäätte muutoksista? Poikamme ainakin totesi innoissaan näiden myötä, että nyt hänellä on "uusi huone". :)

Ihanimmat sisustuskaupat: Millan Putiikki

Perheemme teki hiihtolomareissun viime viikolla entiseen kotikaupunkiini Lahteen. Messilän laskettelukeskuksessa vietettyyn viikkoon mahtui paljon pulkkailua ja ulkoilua, hiihtämistä ja rinne-elämää. Mutta mitäpä olisi reissu ilman sisustusshoppailua :)? Olin etukäteen bongannut lahtelaisen Millan Putiikin netistä ja viime kesäisestä Unelmien Kesäpuodit -lehdestä, ja pitihän sinne sitten suunnata. Ja tämä viehättävä putiikki pääsikin välittömästi lempisisustuskauppojeni joukkoon!

Millan Putiikki sijaitsee Rautatienkatu 20:ssä, ja sen rennon tyylikäs näyteikkuna kutsui astumaan sisään: lokoisan näköiset nojatuolit yhdistettynä eteläeurooppalaisiin elementteihin ja vaalean vihreän sävyihin olivat juuri minuun makuuni! Näyteikkuna lunasti lupauksen sisällä. Kauppa on ihastuttava yhdistelmä mm. Rivièra Maisonin ja Balmuirin tuotteita sekä tyylikkäitä ja persoonallisia vaatteita ja asusteita. Minun askel veti tällä kertaa erityisesti liikkeen perälle sisustusosastolle.

Olen pitänyt vuosien ajan suunnattomasti huolettoman tyylikkäästä rantatyylistä, jossa yhdistyvät kaislamatot, muhkeat tyynyt ja sohvat, pastellisävyt, kromi, rottinki ja rouhea puupinta. Niinpä seisoskelin pitkiä aikoja ihastellen putiikin valikoimaa. Tällä hetkellä trendikästä peikonlehteä näkyi muun muassa kuosina tyynyissä ja tekokasveina. Itselleni tarttui liikkeestä mukaan Rivièra Maisonin lehtikuvioitu Tropical Shopper Bag, L-koossa. Kassi oli viime kevään mallistoa, mutta sitä löytyi vielä heidän varastostaan (ja nettikaupastaan). Tämä kassi pesee mennen tullen Ikean siniset kassit!

Iskin silmäni myös myymälässä olleeseen käsittämättömän suloiseen RM:n Montgolfier Hanging Lamp -kuumailmapallovalaisimeen.

Tämä rottinkinen kaunotar olisi upea ilmestys lastenhuoneessa. Jos saamme joskus lisää lapsukaisia, voi hyvinkin olla, että tämä valaisin päätyy pienokaisen huoneeseen. Valaisuteho tässä ei liene kovin suuri, mutta juurikin kattoa tillittävän pikkuisen kamariin tämä olisi oiva ostos.

Pidin kovasti myös RM:n valkoturkoosista torkkupeitosta, joka olisi nappivalinta terassillemme tai olohuoneeseemme. Siinä oli loimessa mukana ripaus hopeanhohtoista lankaa, joka kimalsi kauniisti valossa. Peittoon sointuisivat oivallisesti esimerkiksi helmiäishohtoiset mintunväriset RM:n tai VIO:n kynttilät.

Ihastuneita huokauksia pääsi minulta jälleen kerran RM:n puukaapistojen kohdalla. Tämäkin kaapisto on nerokas tilaihme, jonka ovien sisäpuolelle on suunniteltu säilytystilaa vaikkapa kangasserveteille.

Tällä hetkellä kovin trendikkäitä muistitauluja ja kirjainvalotauluja näkyy lähes jokaisessa sisustusliikkeessä. Mutta mitenkä olisi mustavalkoisen sijasta pastellipinkki Design Lettersin muistitaulu, valkoisilla kirjaimilla?

Jos pojallamme ei jo olisi huoneessaan Brion mustavalkoista uunia, olisin ostanut hänelle Design Lettersin leikkikeittiösetin. Tämä laatikkoon pakattava minikeittiö kulkisi vaivattomasti mukana reissussa kuin reissussa, ja muovisten keittoastioiden ansiosta se olisi myös kevyt kuljetettava! Ja äidin silmää hivelisi muotoilu ja graafisen mustavalkoiset värit... Oikeita ruokailuhetkiä varten voisi hankkia juniorille saman brändin astiaston, meidän pikkunikkarillemme sopiva valinta olisi tietysti tuo mustavalkoinen versio!

Tällä kertaa astiaostokset kuitenkin tehtiin äidin tarpeisiin, kun ostin tarjouksessa (puoleen hintaan!) olleita valkoisia Libbeyn Hobstar Double Old Fashioned 35cl:n juomalaseja neljä kappaletta. Täytyy kyllä tässä välissä antaa täydet pisteet putiikin asiakaspalvelulle. Olin nimittäin bongannut sekä RM:n ostoskassin sekä Hobstar-lasit Millan Putiikin verkkokaupasta, mutta niitä ei näkynyt liikkeen hyllyllä. Ystävällinen myyjätär lähti välittömästi asiasta kysyessäni penkomaan niitä liikkeen varastosta, ja niin sain ne mukaani verkkokaupan hinnoilla - ilman toimituskuluja tietenkin. Superkiitos tästä palvelusta :)!

Ja lopuksi, ihastelin tietysti putiikin pitkää Johan Bülowin designlakujen purkkirivistöä. Monessa eri maussa ja purkkikoossa herkkuja niin keliaakikolle kuin tavallisellekin lakuintoilijalle. Nam!

Ostosreissun kruunaa kiireetön kahvihetki ison kahvin ja kakkupalan parissa! Millan Putiikista askeleet kannattaa suunnata esimerkiksi kauppatorin ja Aleksanterinkadun kulmassa sijaitsevaan Espresso Houseen, joka on löytänyt tilat entisestä Oululaisen Kulman kahvilasta. Naistenpäivän kunniaksi mieheni hemmotteli minua paitsi Café lattella, myös (gluteenittomalla) key lime piella, joka tarjoiltiin kermavaahdon kera. Täydellinen päätös ihanalle aamupäivälle!

Seuraavaksi onkin lupa jo alkaa intoilla keväästä ja lähestyvästä pääsiäisestä. Laskettelureissulta tarttui matkaan muutama muukin sisustusesine, jotka odottelevat ripustamista kotiimme. Palataan niihin hieman myöhemmin! Mukavaa maaliskuuta!