Callunoita ja kransseja

Postailin muutama viikko sitten syysistutuksista ja tässä tulisi hieman jatkoa... nyt on helpottunut olo, kun sain vaihdettua viimeisetkin kesäkukat talvisiin, ja seuraavan kerran istutuksia tarvitsee muokkailla vasta keväällä. Enää tarvitsisi perata kukkapenkki pihan perältä talvea varten ja heivata nuupahtanut basilika terassilta pois. Sitten pääsen laittamaan terassiamme jälleen jouluisempaan kuntoon!

Etuovellemme on siis ensinnäkin ilmestynyt lisää valkoisia callunoita. Niitä kun ei ole pakko istutella multaan, niin upotin ne suoraan ruukkusoraan ja viimeistelin ilmeen valkoisilla koristekivillä. Sen jälkeen oli poikamme vuoro asetella Kuopion Kädentaitomessuilta hankitut koristeet callunoiden joukkoon: miniatyyrimökki joulutontulle sekä tietysti itse tonttu. Näissä kuvissa ei tosin tuo tonttu erotu, koska se on niin upoksissa callunan keskellä. Mökin sentään sain jotenkin kuvattua oksien joukosta! :D

Vaikka keväällä hankittu terassihortensia olisikin vielä sinnitellyt ruukussaan lämpötilojen puolesta, halusin napsaista sen parempaan käyttöön. Purin viime syksyisen rupsahtaneen vaahterakranssini ja tein metalliseen kranssipohjaan uuden kranssin hortensian kukinnoista. Jos vaahterakranssin tekoon meni kolmisen tuntia, syntyi hortensiakranssi tunnissa.

Valmistin kranssin leikkaamalla hortensian oksat kukintoineen noin 20cm pituisina, ja sitomalla oksat metallisella kukkalangalla kranssipohjaan. Taipuisat ja jämäkät kukkavarret eivät säikähdä ronskeja otteita, joten lankaa ei tarvitse katkaista kesken sidonnan - toisin kuin vaahterakranssissa, jossa vaahteranlehdet kannattaa ensiksi sitoa nipuiksi. Kukkavarsista kannattaa riipiä alimmat lehdet pois, ellei halua kovin lehtevää lopputulosta. Yhdestä muhkeasta terassihortensiasta saa ison kranssin ja kunhan kranssi kuivahtaa, sen voi tuoda sisälle koristeeksi. Meillä kranssi on ollut vuorotellen etuovella ja terassilla, en ole oikein osannut päättää kumpi paikka olisi kivempi!

Hortensiakranssin myötä iso sinkkiruukku vapautui. Ajatukseni oli istuttaa siihen timanttituija parin callunan kera. Toisin kävi, sillä ihastuin kartiovalkokuuseen puutarhakaupassa. Tuotuani kuusen kotiin huomasin, että se on niin iso ettei ruukun juurelle jää tilaa callunoille. Toisaalta callunoita on etuovellamme jo monessa astiassa, että kuusi on kaunis sellaisenaankin.

Taidan viimeistellä ainakin kartiovalkokuusen sekä parvekelaatikoiden callunat valosarjoilla, kunhan illat tästä vielä pimenevät... Etuovelle on siirtymässä myös sydämenmuotoinen sammalkranssipohja, jonka tuunasin ruosteisilla kulkusilla ja puuvillanauhalla. Näistä kulkusista tulee jo ihan jouluinen fiilis!

Mitä mieltä muuten olette, haluaisitteko että postaisin blogissani jouluisia gluteenittomia reseptejä loka-marras-joulukuussa? Minulla on Instagramin puolella ruokabloggaukseen keskittyvä tili nimellä @gfgirlfinland, ja olen suunnitellut julkaisevani siellä kuvia jouluisista leivonnaisista. Voisin näpytellä reseptit suomeksi tänne lifestyleblogini puolelle, jos olette niistä kiinnostuneita.

Seuraavassa postauksessa kurkistetaan pitkästä aikaa meidän olohuoneeseemme, johon on ilmestynyt vihdoin verhotangot JA verhot. Molempia - niin tankoja kuin verhojakin - etsittiin ja kokeiltiin meille hartaudella, ja nyt ne sitten ovat paikoillaan, jes!

Espanjalainen chorizotortilla

Munakas on loistava arkiruoka, jolla voit vähentää helposti ruokahävikkiä. Siihenhän voi käytännössä upottaa lähes mitä vain. Oma suosikkini on espanjalainen chorizotortilla, eli uunissa valmistettu munakas. Monesti espanjalaisissa tortilloissa ei revitellä monilla ainesosilla, vaan pitäydytään sipulissa, perunassa ja kananmunassa. Minä taasen olen mausteisen ruoan ystävä, ja siksi suosikkitortillaani kuuluu ehdottomasti ilmakuivattu chorizomakkara. Lisäinspiraatiota reseptini on saanut useita vuosia sitten Kuubaan tehdystä opintomatkasta, jonka aikana söimme päivittäin aamiaiseksi sipulilla ja tomaatilla ryyditettyjä munakkaita.

Espanjalainen chorizotortilla

6 annosta, valmistusaika n. 60min.

(jos perunat on jo keitetty edellisenä päivänä)

8 keskikokoista kiinteää perunaa keitettynä

1 sipuli

1-2 valkosipulinkynttä

1 punainen paprika

250-300g chorizomakkaraa (ilmakuivattua)

2 tomaattia

10 kananmunaa

kuivattua tai tuoretta timjamia

mustapippuria

suolaa

(oliiviöljyä)

1. Keitä perunat edellisenä päivänä tai samana päivänä niin, että ovat ehtineet hyvin jäähtyä. Kuori ja kuutioi perunat. Helpointa tämä on, jos perunat ovat jääkaappikylmiä.

2. Kuori ja hienonna molemmat sipulit (tavallinen ja valkosipuli), kuutioi paprika ja viipaloi chorizomakkara. Halutessasi voit kuutioida chorizon, jolloin se levittyy paremmin munakkaan sekaan.

5. Laita uuni lämpiämään 200C:een ja aseta ritilä keskitasolle.

3. Kuumenna pieni määrä oliiviöljyä paistinpannulla, ja kuullota kuumassa öljyssä ensin sipulit. Sitten lisää joukkoon chorizomakkara. Makkarasta itsestään kylläkin irtoaa aika paljon rasvaa, joten jos haluat lopputuloksesta vähärasvaisemman, älä laita öljyä ollenkaan vaan lisää samalla kertaa pannulle sipulit ja makkara. Pyörittele hetki makkaroita ja sipulia pannulla ja lisää joukkoon myös paprikakuutiot. Kun myös paprikat ovat saaneet hieman väriä ja pehmenneet, ota pannu sivuun liedeltä.

4. Pilko tomaatit pieniksi kuutioiksi ja valuta ylimääräinen tomaattimehu pois.

5. Vatkaa kulhossa kananmunia niin, että ne vaahtoutuvat kevyesti. Pelkkä munien rakenteen rikkominen ei tee lopputuloksesta riittävän kuohkeaa. Sekoita lopuksi munien joukkoon 1-2tl suolaa, ripaus mustapippuria ja ripaus kuivattua timjamia (tuoreet timjaminoksat voit upottaa suoraan munakkaisiin ennen uuniin laittamista). Suolaa ei tarvitse lisätä kovin paljon munakkaaseen, koska chorizo itsessään on suolaista.

6. Ripottele yhteen isoon tai kahteen pienempään keskisyvään uunivuokaan pohjalle tasaisesti perunat sekä sipuli-paprika-chorizoseos. Kaada kasvisten päälle kananmunat, ja ripottele munakkaisiin tuoretomaattikuutiot.

7. Laita vuoka / vuoat ritilälle uunin keskitasolle ja kypsennä munakkaita noin 30-40 minuuttia, tai siihen asti, että ne ovat hyytyneet pohjaa myöten.

Valmista!

Tarjoile munakas lämpimänä vihersalaatin kera (mielellään esim. tammenlehväsalaattia tai pehtoorinsalaattia sekoitettuna rucolan ja tumman balsamicon kanssa). Lasillinen espanjalaista keskitäyteläistä punaviiniä sopii mainiosti ruokajuomaksi!

Herkullisia hetkiä! :)

Talvi tuli terassille

Lumikidekukat kiemurtelevat köynnöksenä terassin lasiseinissä ja puutarha on saanut hennon lumipeitteen. Kaikkialla on aistittavissa lupaus talvesta ja joulusta. Kaivan kätköistäni esiin kauneimmat käpyoksani, hopeanhohtoisen tähtikranssini ja kimmeltävän saksanhirven, ja nostelen ne paraatipaikoille terassille. Enää puuttuu joulukuusi koristeineen.... kuinkakohan kauan jaksaisin odottaa, ennen kuin tuon sen tänne?

Terassimme talvisisustukseen kuuluvat ehdottomasti pörröiset valkoiset lampaantaljat. Kesäiset lepotuolit saavat niiden avulla hetkessä talvisen ilmeen.

Olen myös säästänyt hopealla spreijatut pähkinäpensaan oksat, jotka aikoinaan olivat osa talvihäidemme kukkalaitteita. Oksat istuvat oivallisesti vanhaan lasipulloon. Niiden käkkyräisessä muodossa on hieman samaa kuin saksanhirven sarvissa.

Sivupöydälle olen koonnut asetelman vanhasta kahvipannusta ja pikkutonkasta sekä metsän parhaista aarteista - havuista ja kävyistä. Äitini kakkuvuoka on saanut täytteekseen paitsi käpyjä, myös koristekiviä. Sen ympärille on pyöräytetty luottojoulukoristeeni, Sarustiikan ikihavuköynnös.

Huomaan kesken koristelun, että terassimme on pukeutunut jälleen talven maanläheisiin väreihin. Jotenkin minusta nämä levolliset havunvihreän, ruskean, harmaan ja valkoisen sävyt sopivat vain niin hyvin kuuraiseen maisemaan! Tonttujen punaiset hiippalakit olen säästänyt täksi jouluksi kotimme seinien sisälle. :)

Terassin seinähyllylle nostan vihdoinkin kunniapaikalle vanhat ruostuneet takanluukut. Niiden ruosteinen sävy sointuu oivallisesti oranssiin taustaseinään.



Yhdessä vanhan marjapoimurin kanssa ne tuovat mukavan rustiikkia joulutunnelmaa terassillemme. Asetelman yllä komeilee valkoinen tähti.

Kesäkukkien tilalle sohvan viereen siirrän vanhan puulaatikon, jonka koristelen vanhan ajan aarteillani, ikivihreillä sekä kävyillä ja havuilla. Ihme kyllä violetti koristekaalini ei ole moksiskaan pakkasesta, vaan on säilynyt ryhdikkäänä pannussa koko syksyn.

Lopuksi asettelen terassin kuormalavasta rakennetulle pöydälle hopeisen tähtikranssin ja kynttilän sen sisälle. Sitten onkin aika istahtaa pehmoisen taljan peittämälle lepotuolille ihastelemaan lopputulosta.

Pakkasenhuuruista ja tunnelmallista joulunalusaikaa teille kaikille!

DIY: Joulun ihanimmat askarteluideat

Yhteistyössä: J.K. Primeco

Marraskuu on mitä mainiointa aikaa puuhastella joulukorttien ja -koristeiden parissa. Tihkusateen täyttämät illat ovat houkutelleet minut pysyttelemään kotosalla, vetämään villasukat jalkaan ja syventymään askarteluideoiden haudutteluun...

Postilaatikossamme odotti minua viime viikolla mitä ihanin yllätys: valkoinen kirjekuori täynnä toinen toistaan inspiroivempia J.K. Primecon askartelukartonkeja, -nauhoja ja -kuvioita! Ja eipä aikaakaan, kun olin levittänyt ihanuudet pöydälle ja kaivanut askartelusakseni esiin. Innokkaan puuhastelun tuloksena syntyi kolme jouluista askarteluvinkkiä, joka haluan nyt jakaa teidän kanssanne.

1. Perinteikkäät puna-harmaat joulukortit

Tämän mallin idea lähti J.K. Primecon Lautaseinä-designkartongista, joka toi minulle mieleen hurmaavasti harmaantuneen vanhan ladon seinän. Halusin tehdä tälle pohjalle perinteisistä joulun väreistä - punaisesta ja valkoisesta - kranssin, jossa olisi myös hieman tiu'un kilinää. Tarvikkeina korttiin käytin kartongin ohella punaista askartelukuviota, hopeakulkusta sekä punaista joulukoristenauhaa. Nauhan kiinnitykseen käytin kaksipuoleista kirkasta kapeaa askarteluteippiä, ja kuvion kiinnitykseen 3D-tarroja.

Korttipohja syntyi leikkaamalla A4-kartonki keskeltä kahtia, ja taittamalla leikattu kartonki kaksiosaiseksi kortiksi.

Sen jälkeen pujotin kulkusen koristenauhaan. Sommittelin nauhan pituuden ja kulkusen paikan niin, että tekstikuvion taakse jäisi noin 1,5cm nauhaa.

Sitten kiinnitin kaksipuolista teippiä korttipohjaan. Aloitin teippaamisen etupuolelta keskitetysti niin, että aloituskohta jäisi tekstikuvion alle. Sen jälkeen käänsin teipin etupuolen taakse (eli kortin vasen sisäsivu) ja kiinnitin teipin keskitetysti ylhäältä alas aina kortin alareunaan asti.

Nauhan saa parhaiten kiinni teippiin irroittamalla ensin suojapaperin kortin etupuolelta ja painamalla nauhan siihen kiinni. Sen jälkeen irroitetaan suojapaperi myös kortin sisäaukeamalta ja painetaan nauha kiinni siihenkin. Lopuksi leikataan nauha poikki kortin alareunasta.

Nauhan kiinnittämisen jälkeen oli aika saada tekstikuvio paikoilleen. Laitoin 3D-tarrat tekstikuvion taustapuolelle ja painoin kuvion keskitetysti kortttiin, aivan kulkusen alapuolelle. Ja näin tämä ihana puna-harmaa kortti saatiin valmiiksi!

2. Herkät lumihiutalekortit

Miten kauniita ovatkaan talven ensihiutaleet niiden leijaillessa hiljakseen illan hämärässä. Valkoinen ja kimmeltävä lumihiutale sopii oivallisesti joulukortin koristeeksi. Näihin herkkiin hiutalekortteihin tarvitaan kimaltelevia lumihiutalekuvioita, helmiäiskartonkia, timanttitarroja ja hopeista koristenauhaa. Nauhan kiinnitykseen tarvitaan jälleen kirkasta kaksipuoleista askarteluteippiä ja hiutalekuvioiden kiinnitykseen 3D-tarroja. Halutessaan timanttitarrat voi korvata vaikkapa vaalean turkooseilla tarrahelmillä.

Korttipohja syntyi tälläkin kertaa leikkaamalla valkoinen A4-helmiäiskartonki keskeltä kahtia, ja taittamalla leikattu kartonki kaksiosaiseksi kortiksi. Sen jälkeen vietin pienen tuokion hiutalekuvioita sommitellen pohjan päälle. Minun makuuni korttiin riitti koristeeksi kolme hiutaletta, kaksi isompaa ja yksi pienempi. Sitten laitoin 3D-tarrat hiutaleiden takapuolelle. Isompaan hiutaleeseen painoin keskelle yhden kokonaisen tarran ja sakaroihin puolikkaat tarrat. Pienempään hiutaleeseen riittää keskelle yksi kokonainen tarra. Kuviohiutaleet, kuten oikeatkin hiutaleet, ovat hieman hauraita, joten kiinnittäessä kannattaa varoa sakaroiden murtumista.

Kiinnitin hiutaleet kortin etupuolelle ja sitten oli aika lisätä vähän blin blingiä korttiin! Koristelin korttipohjan muutamalla yksittäisellä tarratimantilla sekä käytin timanttikukkatarranauhaa, josta leikkasin yksittäisen kukan pienen hiutaleen keskustaan.

Viimeistelin lopuksi kortin teippaamalla kaksipuoleista kirkasta teippiä sisäpuolelle taitoksen viereen, ja kiinnittämällä siihen hopeista kimaltavaa koristenauhaa. Aika makea tuli tästä kortista, vai mitä?

3. Talvinen lippuviiri

Olen useampana vuonna ihastellut sisustuslehtien sivuilta erilaisia lippuviirejä ja suunnitellut sellaisen tekemistä kolmevuotiaamme huoneeseen. Mutta tänä syksynä päähäni pälkähti idea talvisesta lippuviiristä, jolla olisi helppoa lisätä jouluista tunnelmaa mihin tahansa kotimme huoneeseen. J.K. Primecon valikoimissa on mielettömän upeaa Lumihiutale-designkartonkia, jossa hiutaleet ovat kiiltävästä hopeafoliosta. Ihanan kartongin löydyttyä oli pakko päästä kokeilemaan viirin askartelemista. :)

Tein meille viirin yhdeksällä lipulla, mutta pituuttahan voi säädellä oman mielen mukaan täysin vapaasti! Yhdeksän lipun viirille tuli pituutta noin puolitoista metriä (ensimmäisestä lipusta viimeiseen), ja jos laskee vielä nauhan "hännät" päälle, niin koko viiri on noin kaksimetrinen. Yhdeksän lipun viirin tekoon riittää kolme A4-kartonkia sekä 2,5 metriä nauhaa.

Ensimmäiseksi leikkasin liput lumihiutalekartongista. Suosittelen yhden kartonkisen mallikolmion tekoa, jossa mittasuhteet ovat kunnossa. Tällä mallilla on helppo jäljentää paperille kaikkien kolmioiden muodot. Minun viirissä lipulla on korkeutta kolmion kärjestä sen alareunaan noin 17cm, ja alareunan leveys on noin 15cm. Näillä mitoilla saa siis yhdestä A4-kartongista kolme lippua.

Sen jälkeen tein lippuihin reiät nauhalle. Minulla reiät ovat noin 1,5 cm viirin sivureunasta keskelle päin. Kannattaa muuten ensin rei'ittää mallikolmioon reiät oikeille kohdille, ja sitten jäljentää lyijykynällä reiän paikat muihin kolmioihin, jotta ripustuksesta tulee varmasti tasainen. Rei'itys on helpointa tehdä yhden reiän rei'ittimellä.

Rei'ityksen jälkeen päästäänkin pujottelemaan nauhaa lippuihin...

Meidän talvinen lippuviirimme pääsi aivan ensimmäiseksi koristamaan vierashuoneen hopeista peiliämme. Ajatuksena on siirtää se sieltä eteiseen tai ruokailutilan päätyseinälle joulukuussa.

Lopuksi olisi ihan huippua kuulla teidän mielipiteenne näistä ideoista! Mikä on teidän suosikkinne? Perinteikäs puna-harmaa joulukortti, herkkä lumihiutalekortti vai kenties hopeanhohtoinen lippuviiri? Katsotaan sitten, mikä malli kerää eniten pisteitä! :)


Ja jos joku jäi miettimään, mistä saisi käsiinsä nämä J.K. Primecon askartelumateriaalit, niin niitä löytyy mm. askarteluliikkeistä, kirjakaupoista sekä isommista tavarataloista ja marketeista.

Lisää jouluaskarteluvinkkejä on tulossa ennen joulua vielä tänne blogin puolelle, samoin Insta-tililleni. Niin ikään J.K. Primecon Facebook-sivuilla ja Instagram-tilillä on runsain mitoin ideoita jouluisiin askartelupuuhiin, joten kaikkien kaltaisteni jouluintoilijen kannattaa ehdottomasti liittyä myös niiden seuraajaksi! :)

Mukavaa askarteluntäyteistä marraskuuta kaikille!

Katajainen jäälyhty ja jääkoristeet

Tämän talven pakkaskelit ovat saaneet minut innostumaan jäälyhtyjen ja jääkoristeiden tehtailusta. Ei nimittäin ole ollut huolta niiden sulamisesta... :) Joulun jäljiltä minulta jäi ulkoruukkuihin tukku katajanoksia, jotka toki sellaisinaankin ovat kauniita. Halusin kuitenkin jotain uutta ilmettä etuoven sisäänkäynnille, ja niinpä päätin tekaista jäälyhdyn ja jääkoristeita, katajanoksilla tuunattuina.

Tarvikkeet näihin ihanuuksiin ovat simppelit: sopivia muotteja - kuten ämpäreitä tai maitotölkkejä, vettä ja oksia. Ja tietysti se pakkassää. Sitten vain täyttämään vedellä muotteja ja asettelemaan niihin oksia.

Itse tein jäälyhdystä maljamaisen, eli laitoin ämpärin sisälle ruukun painon kera. Näin katajanoksat jäivät jään sisälle, eivätkä jääneet keskelle lyhtyä harottamaan. Tässä pari kuvaa ennen ja jälkeen jäädytyksen.

Annoin näiden jäätyä pari päivää, koska varsinkin jäälyhdyn jäätymiseen ei yksi yö riittänyt. Tosin mitä pidempään irrottamista odottaa, sitä enemmän joutuu näkemään vaivaa - minun piti lorotella jokunen tovi lämmintä vettä sangon ympärille ja sisusruukkuun, että sain lyhdyn irtoamaan niistä.  Maitotölkkien kohdalla irrottamisongelmaa ei ollut, koska pahvit saattoi vain repiä jään ympäriltä irti. Joka tapauksessa lopputulos oli kaiken vaivan arvoinen, sain kauniit metsäiset jääkoristeet ulko-ovellemme!

Kuten kuvista näkyy, katajanoksat piirtyvät lyhdystä ja jääpalkeista kauniisti esille. Lyhdystä tuikkii kutsuva valo oksien välistä.

Laitoin jäämaljaan palamaan kolme tuikkua. Lyhdyn reunat antavat niille tuulensuojaa, eivätkä ne pääse niin helposti sammumaan. 

Mitä pidätte lyhdyistä ja koristeista?

Myös esimerkiksi jo hieman nuupahtaneet tulppaanit voisi pois heittämisen sijasta käyttää jääkoristeisiin. Erityisesti värikkäät tulppaanit hohtaisivat kauniisti jään keskeltä...

 

Olisi kiva kuulla kommenttejanne ja saada vinkkejä, mitä muuta jäästä voisi saada aikaan! Ihan heti eivät näytä talviset kelit loppuvan :).