Kävimme heinäkuussa Kuopion Ramin Konditoria-kahvilassa herkuttelemassa perheeni ja äitini kanssa tyttömme syntymän kunniaksi. Samalla näimme vitriinissä kauniin vaaleanpunaisen mansikka-samppanjakakun. Vaikka vitriinin kakku ei ollutkaan lähtökohtaisesti gluteeniton, lupasi leipomo tehdä siitä meidän juhliimme gluteenittoman ja laktoosittoman.
Tilaamassamme kakussa oli mansikkakiille, samppanja- ja mansikkamoussea ja pohjalla gluteeniton vaalea kakkupohja mansikkahillolla. Ja täytyy sanoa, että tämä kakku vei totisesti kielen mennessään! Koristelin kakun itse kotona vaaleanpunaisin neilikoin ja ruusuin sekä harsokukin ja eukalyptuksen oksin. Ilmeen viimeisteli Joskus Designin vanerinen "Pieni ihme" -kakkukoriste.
Kuten aiemmassa postauksessani kerroinkin, oli poikamme ristiäisissä kukkaköynnös kastemaljan ympärillä. Halusin tietenkin köynnöksen myös neitosemme juhliin, ja niinpä kävin asioimassa Kukkapaja Floretassa. Tällä kertaa kukiksi valikoituivat samat kuin kakkuunkin. Köynnöksen runko väännettiin rautalangasta, sillä kaikki valitsemani kukat olivat huonosti itsessään taivuteltavissa. Taivutin köynnöksen maljan ympärille lauantaina ja säilytin sen sunnuntaihin jääkaapissa kostutetussa sellofaanissa, jotta köynnös ei ehtisi kuivua. Kastetoimituksen jälkeen nostin sen koristamaan kahvipöytäämme.
Kahvipöytä koristeltiin sekin kukkasin ja Finnmarin vaaleanpunaisin hortensiakynttilöin. Kahvikupit olivat peräisin omista ristiäisistäni (kiitos ihanalle äidilleni, joka on nämä säästänyt minulle!), samoin kastemaljana toiminut Arabian lasikulho sekä ristiäismekko.
Kakun ohella meillä oli tarjolla vaaleanpunaisia marenkeja ja vaahtokarkkeja, esikoisemme valitsemia täytekeksejä sekä anoppini leipomat herkulliset kinkku- ja lohipiirakat. Valitettavasti enempää kuvia meillä ei juurikaan tarjoiluista ole, vauvan kanniskelun ja syöttämisen viedessä huomioni - niin kuin kuuluukin :)! Edellinen postaukseni käsitteli vauvalahjoja, ja voisin lisätä vielä tähän postaukseen vinkkeinä tytön kummilahjoiksi hopeisen Assi Aarnimaan suunnitteleman Sukupuu-lusikan sekä vauvoille tarkoitetut helminauhat. Molemmat ovat ajattoman arvokkaita lahjoja, ja tuo lusikka on ehdottomasti kaunein ikinä näkemäni kummilusikka! Meidän lusikkamme lähti kaiverrukseen ja siksi siitä ei ole tässä yhteydessä kuvaa, mutta kaikkitietävän Googlen avulla tämäkin löytyy... :)
Näiden kuvien myötä laskeudumme pikku hiljaa takaisin arkeen ja vedämme henkeä tovin. Seuraava blogikirjoitus tupsahtaa ulos, kunhan neitimme sallii jälleen äidille riittävästi rauhallista päiväuniaikaa kotosalla. Hän kun on mieltynyt kauppakeskuselämään päiväuniaan turvakaukalossaan nukkuen... kalliiksi meinaa käydä tämä äitiysloma, kun päiväunet maittavat hänelle vain kaupungilla liikkeellä ollessa! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti