Espanjalainen chorizotortilla

Munakas on loistava arkiruoka, jolla voit vähentää helposti ruokahävikkiä. Siihenhän voi käytännössä upottaa lähes mitä vain. Oma suosikkini on espanjalainen chorizotortilla, eli uunissa valmistettu munakas. Monesti espanjalaisissa tortilloissa ei revitellä monilla ainesosilla, vaan pitäydytään sipulissa, perunassa ja kananmunassa. Minä taasen olen mausteisen ruoan ystävä, ja siksi suosikkitortillaani kuuluu ehdottomasti ilmakuivattu chorizomakkara. Lisäinspiraatiota reseptini on saanut useita vuosia sitten Kuubaan tehdystä opintomatkasta, jonka aikana söimme päivittäin aamiaiseksi sipulilla ja tomaatilla ryyditettyjä munakkaita.

Espanjalainen chorizotortilla

6 annosta, valmistusaika n. 60min.

(jos perunat on jo keitetty edellisenä päivänä)

8 keskikokoista kiinteää perunaa keitettynä

1 sipuli

1-2 valkosipulinkynttä

1 punainen paprika

250-300g chorizomakkaraa (ilmakuivattua)

2 tomaattia

10 kananmunaa

kuivattua tai tuoretta timjamia

mustapippuria

suolaa

(oliiviöljyä)

1. Keitä perunat edellisenä päivänä tai samana päivänä niin, että ovat ehtineet hyvin jäähtyä. Kuori ja kuutioi perunat. Helpointa tämä on, jos perunat ovat jääkaappikylmiä.

2. Kuori ja hienonna molemmat sipulit (tavallinen ja valkosipuli), kuutioi paprika ja viipaloi chorizomakkara. Halutessasi voit kuutioida chorizon, jolloin se levittyy paremmin munakkaan sekaan.

5. Laita uuni lämpiämään 200C:een ja aseta ritilä keskitasolle.

3. Kuumenna pieni määrä oliiviöljyä paistinpannulla, ja kuullota kuumassa öljyssä ensin sipulit. Sitten lisää joukkoon chorizomakkara. Makkarasta itsestään kylläkin irtoaa aika paljon rasvaa, joten jos haluat lopputuloksesta vähärasvaisemman, älä laita öljyä ollenkaan vaan lisää samalla kertaa pannulle sipulit ja makkara. Pyörittele hetki makkaroita ja sipulia pannulla ja lisää joukkoon myös paprikakuutiot. Kun myös paprikat ovat saaneet hieman väriä ja pehmenneet, ota pannu sivuun liedeltä.

4. Pilko tomaatit pieniksi kuutioiksi ja valuta ylimääräinen tomaattimehu pois.

5. Vatkaa kulhossa kananmunia niin, että ne vaahtoutuvat kevyesti. Pelkkä munien rakenteen rikkominen ei tee lopputuloksesta riittävän kuohkeaa. Sekoita lopuksi munien joukkoon 1-2tl suolaa, ripaus mustapippuria ja ripaus kuivattua timjamia (tuoreet timjaminoksat voit upottaa suoraan munakkaisiin ennen uuniin laittamista). Suolaa ei tarvitse lisätä kovin paljon munakkaaseen, koska chorizo itsessään on suolaista.

6. Ripottele yhteen isoon tai kahteen pienempään keskisyvään uunivuokaan pohjalle tasaisesti perunat sekä sipuli-paprika-chorizoseos. Kaada kasvisten päälle kananmunat, ja ripottele munakkaisiin tuoretomaattikuutiot.

7. Laita vuoka / vuoat ritilälle uunin keskitasolle ja kypsennä munakkaita noin 30-40 minuuttia, tai siihen asti, että ne ovat hyytyneet pohjaa myöten.

Valmista!

Tarjoile munakas lämpimänä vihersalaatin kera (mielellään esim. tammenlehväsalaattia tai pehtoorinsalaattia sekoitettuna rucolan ja tumman balsamicon kanssa). Lasillinen espanjalaista keskitäyteläistä punaviiniä sopii mainiosti ruokajuomaksi!

Herkullisia hetkiä! :)

DIY: Rustiikkinen ruokapöytä vanhasta ovesta

Nyt se on vihdoin saapunut kotiimme: superihana vanhasta ovesta tuunattu rustiikkinen ruokapöytämme. Meillä on ollut jo pitkään haaveena vaihtaa ruokapöytä, mutta emme ole kiirehtineet asiassa. Yksi syy asian venymiseen on ollut esikoisemme, jonka annoimme rauhassa moukaroida lusikanjälkiä vanhan pöydän päähän.

Meidän uusvanha pöytäkaunotar syntyi itse asiassa puolivahingossa. Tarkoitukseni oli alun perin tehdä ovesta naulakkoseinämä kodinhoitohuoneeseemme. Oven hankin paikallisen nettikirpputorin kautta parillakympillä ja myyjä oli niin avulias, että kuljetti oven karmeineen meille kotiin asti parinkymmenen kilometrin päästä pakettiautollaan. Voiko parempaa palvelua saada! Ovessa oli todella paksu kermanvärinen maalikerros, jota lähdimme raappaamaan pois. Jostain kulmasta pilkotti aavistuksen turkoosia, joten pidin peukkuja, että kermanvalkoisen alta löytyisi turkoosia enemmänkin.

Ja olihan siellä. Eikä ainoastaan turkoosia, vaan myös harmaanruskeaa ja kahta erisävyistä beigeä. Kaiken kaikkiaan ovessa oli viisi eri maalikerrosta päällekkäin. Mikä oikeastaan oli aivan loistava juttu, koska ahkeralla raappaamisella pinnasta saatiin ihanan elävä ja rustiikkinen.

Oven toinen puoli oli sen sijaan maalattu vain kermanvalkoisella, ja sen alta paljastui siis pelkkä puupinta. Tässä vaiheessa piti vähän palaveerata, koska minä tietysti ihastuin tuohon kirjavaan puoleen ja mieheni puolestaan yksiväriseen. Koska asiasta ei päästy yksimielisyyteen, piti raapattu ovi tuoda välissä kotiimme mallattavaksi, kumpi puoli istuisi paremmin sisustukseemme.

Ensin tosiaan kiikutimme oven kodinhoitohuoneeseemme, mutta sinne se ei istunut ollenkaan. Sitten appeni ehdotti, että mitäpä jos ovesta kuitenkin tehtäisiin ruokapöytä. Tässä hätäisesti kännykkäkameralla otetusta kuvasta näkyy, miten kivasti monivärinen puoli istuu ruokailutilaamme, ja kuinka sattumalta ovi on lähes saman kokoinen kuin vanhan ruokapöytämme kansi!

Jos vain mahdollista, vanhoista esineistä ja niiden taustasta olisi ihana tietää vähän enemmän. Me löysimme ovemme karmeista tällaisen lapun, eli ilmeisesti ovemme on aikanaan saapunut Savonlinnasta Kuopioon. Osaisikohan joku kertoa tämän perusteella, paljonko ovella voisi olla ikää?

Ehkä jo joku tarkkasilmäinen huomasi, että meidän oviprojekti alkoi vielä ruohon ollessa vihreää. Tosiaan aloittaessamme työn oli vielä syyskuu, ja puoli vuottahan tähän vierähti. Eikö se vanha sanonta kuulu, että "hiljaa hyvä tulee"? :)

Ovi siis palautui takaisin apen autotalliin. Siellä se vahattiin kirkkaalla vahalla ja ovi sai jalat alleen toisesta vanhasta tiikkisestä ruokapöydästä. Lisäksi appi nikkaroi pöytään kapean alahelman, joka tukee pöydänkantta ja estää sitä vääntymästä ajan myötä. Pöydän päälle tilattiin 6mm paksu kirkas lasilevy, jonka vihreät reunat sointuvat upeasti pöydän turkoosiin pintaan.

Ja sitten... viime sunnuntaina tämä pöytäkaunotar kotiutui meille. Ihanaa! Tuijottelin koko sunnuntai-illan hymyssä suin pöytää ja edelleenkin sydämessä läikähtää onnen tunne, kun vilkaisen pöytää. Se on niin kaunis, ja täydentää upeasti meidän avointa olohuone-keittiötämme.

Pöydän sävyt ovat sattumalta aivan suoraan muusta sisustuksesta: turkoosi on tismalleen samaa sävyä kuin olohuoneen matto, vaalean hiekanruskea täsmää seiniemme maalisävyyn. Ruskeaa puunsävyä on kontrabassossani ja parissa muussa kalusteessa, ja valkoinen rimmaa muihin valkoisiin huonekaluihimme sekä keittiön kaapistoihin. Koko tilan ilme kirkastui kirsikanvärisen pöydän lähdettyä ja tilaakin tuli pöydän ympärille lisää, koska uusi pöytä on noin 7cm vanhaa kapeampi.

Nyt sitten pääsenkin suunnittelemaan ihania keväisiä kattauksia tälle pöydälle. Ihan sormia syyhyttää, kun mietin mitä kaikkea tähän voisi asetella. Mutta asiat tärkeysjärjestykseen: ihan ensimmäisenä aion ostaa kimpun valkoisia tulppaaneja, laittaa ne lasimaljaan, ja istahtaa pöydän ääreen cappuccinokupin kanssa.

Ihania pakkaspäiviä teille! Onkohan jollain toisellakin jo kevättä rinnassa? :)

DIY: Kenkähylly lavakauluksesta

Pidän hurjasti kodeista, jossa on yhdistetty uutta ja vanhaa, modernia ja rustiikkia. En tunne oloani kotoisaksi hyvin pelkistetyssä modernissa tai runsaasti rönsyilevässä maalaisromanttisessa sisustuksessa. Samoilla linjoilla on mieheni, joskin hänen makunsa taipuu enemmän modernin kuin maalaisromanttisen suuntaan. Olemme toteuttaneet kodissamme kahden tyylin yhdistämistä pitkälti niin, että kiintokalusteet ja materiaalivalinnat ovat moderneja, mutta muilla huonekaluilla ja sisustuksellisilla yksityiskohdilla tuomme rustiikkia särmää ilmeeseen.

Olen bongannut meille wanhan ajan tavaroita karhutölkeistä pärekoreihin ja perunalaatikoihin kirppiksiltä, rompetoreilta ja antiikkimarkkinoilta. Osa aarteista, kuten makuuhuoneemme pikkuinen yöpöydän virkaa toimittava lypsyjakkara, on löytynyt roskalavoille kurkistamalla. Mutta nykyään lapsiperheen kiireisessä arjessa aika ei tahdo riittää kirppareiden säännölliseen kiertelyyn. Niinpä ilahduin suuresti, kun ystäväni tarjosi minulle osittain harmaaksi maalattua lavakaulusta, joka oli jäänyt hänellä ylimääräiseksi omista projekteistaan.

Lavakaulus oli osittain maalattu sisämaalilla ja lisäksi siihen oli lisätty keskiosaan hyllytaso. Aluksi mietin, voisiko tästä tehdä kukkahyllyn terassille pelkällä maalauksella, mutta sitten sain paremman idean. Lavakauluksesta voisi saada oivan kenkähyllyn eteiseemme pienellä fiksauksella. Niinpä kuljetin kauluksen appiukon autotalliin tuunausta odottamaan. Ihan pelkkä maalaus ei kuitenkaan riittänyt, koska kauluksen pinnassa oli runsaasti niittejä ja lisäksi metalliset kulmaraudat olivat toiselta puolelta todella terävät.

Ensimmäiseksi irroitimme kauluksen kaikilta pinnoilta vanhat niitit. Sen jälkeen maalasimme kauluksen kahteen otteeseen valkoisella Helmi-kalustemaalilla.

Tämän jälkeen appiukko pyöristi rälläkällä takapuolelta kulmaraudat, ja kiinnitti takaseinäksi samalla maalilla maalatun ohuen kalustelevyn. Lopuksi laitoimme pohjaan pienet muoviset töppylät, joilla hylly seisoo. Ja tältä kenkähyllymme näyttää nyt eteisessämme.

Hylly on juuri sopivan syvyinen kapeaan eteiseemme, eikä siis kavenna ollenkaan sisäänkäyntiä. Poikamme kengät mahtuvat siihen oivallisesti syvyyssuunnassa, ja omanikin menevät hyllykköön leveyssuuntaan käännettyinä. Minusta tästä tuli ihana! Valkoinen väri käy vaaleaan eteiseemme, jossa on tumma laatoitus. Kenkähylly tarjoaa paitsi säilytystilan kengille, myös laskutilan repuille, käsilaukuille ja lompakoille.

Kenkähylly on mukava rustiikkinen lisä moderniin eteiseemme, joka tosin vielä kaipaa melkoista uudistusta. Suunnitellessamme kotiamme eteinen jäi kiintokalusteita ja valaisimia lukuun ottamatta minimaaliselle huomiolle. Vasta kotiin muutettuamme tajusin, kuinka hankala meidän eteisemme on sisustaa. Olen ihaillut lukuisia blogikirjoituksia, joissa esitellään eteistä kodin käyntikorttina, ja niissä ne todellakin ovat sitä. Mutta en voi kyllä sanoa samaa meidän eteisestämme. Itse asiassa tarvitsisin nyt teidän apuanne ja ideoitanne, mitä eteisemme sisustukselle voisi tehdä.

Eteisemme ulko-oven viereen tarvitsemme pitkää penkkiä, jolle voi istuutua kerralla kaksikin henkilöä ja jossa olisi säilytystilaa esimerkiksi laatikoiden muodossa. Ongelmallista on se, että seinän ja oven välinen syvyys on vain 23 senttiä. En hahmottanut tätä ongelmaa riittävällä tavalla etukäteen asuntomme rakennusvaiheessa. Silloinhan seinää olisi voinut siirtää, mutta nyt se on mahdotonta. Olemme ratkaisseet väliaikaisesti ongelman Ikean 34 senttiä syvällä ja 108 senttiä pitkällä penkillä, mutta haluaisimme ehkä mieluummin säilytyspenkin laatikoilla. Ja penkin pitäisi kestää noin 100 kilon edestä painoa. Enimmillään eteiseen mahtuisi 120cm leveä penkki, jos jätetään vielä tilaa noin 70cm leveälle kenkähyllyllemme.

Penkin päälle kaipaisin jotain sisustuksellista elementtiä. Naulakkoa emme tarvitse, koska eteisessä on kaksi isoa liukuovikaappia. Peili, kello tai jokin taulu voisi tulla esimerkiksi kysymykseen. Mieheni haluaa seinäpinnan pysyvän valkoisena, joten maalaus tai tapetointi eivät voi tulla kysymykseen.

Niin ikään haluaisin vaihtaa maton. Nykyinen matto on kooltaan 120x180cm. Yhtään 120cm leveämpää tähän ei mahdu. Matossa pitää myös olla nihkeä alapinta, koska oven kohdalla on lattiassa maton alla 100cm leveä liukas metallikantinen talotekniikkaluukku....

Eteinen jatkuu ulko-ovesta päin katsottuna L-mallisena oikealle. Tällekin puolelle kaipaisin jotain uudistusta, mutta en oikein tiedä mitä. Olemme avoimia kaikille ideoille! Nojatuolia emme hirveästi käytä ja karvalankamatto on ollut tarpeen silloin, kun pidimme peilikaapin edessä lastenrattaita.

Tällaisten eteisongelmien kanssa olen pähkäillyt jo kolme vuotta, enkä oikein tunnu keksivän loistoratkaisua. Olisi niin ihanaa, jos te blogini lukijat voisitte auttaa meitä asiassa laittamalla ideoita ja vinkkejä kommentteina tulemaan.

Jonkinlainen budjetti meillä on uudistuksille, mutta en nyt kirjoita sitä tähän, koska haluaisin saada mahdollisimman paljon ideoita. :)

Ihanaa ja inspiroivaa tammikuuta teille kaikille!

Paahdetut munakoisot ja juurekset crème fraîche -dipillä

Uusi vuosi ja kevyempi ruoka taitaa olla lähes kaikkien lehtien otsikoissa juuri nyt. Voin todellakin yhtyä tähän ajatukseen kevyemmästä elämäntavasta! Raskas ja runsas syöminen joulupyhien aikana saa minut aina haluamaan jonkinlaista muutosta lautaselle tammikuun alussa. Myös taivaarannasta pilkistelevät auringonsäteet ovat omiaan suuntaamaan katsetta kevääseen ja kuin itsestään mieli alkaa kaivata lautaselle kasvisruokaa.

Mainion lohdun tähän kasviskaipaukseen tuovat uunissa paahdetut munakoisot ja juurekset. Simppeleistä aineksista syntyy pienellä vaivalla neljässäkymmenessä minuutissa maittava ruoka. Suosittelen kokeilemaan!

Paahdetut munakoisot ja uunijuurekset

sekä harissa-crème fraîche -dippi

(4 annosta, valmistusaika n. 60min.)

2 munakoisoa

1 bataatti

3 porkkanaa

6 perunaa

1 paprika

1-2 valkosipulinkynttä

chimichurrimaustetta

oliiviöljyä

suolaa

200g crème fraîchea

harissamaustetta (kuivamauste tai tahna)

suolaa
(sitruunamehua)

1. Kuori porkkanat ja bataatti, ja pilko ne. Lohko myös perunat ja paprika sekä halkaise munakoisot keskeltä pituussuunnassa. Tee munakoison halkaisupintaan kevyesti ristiviillot. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

2. Sekoita mausteöljyn ainekset pienessä kulhossa: noin 1dl oliiviöljyä, teelusikallinen suolaa, 1-2 murskattua valkosipulinkynttä sekä pari teelusikallista chimichurrimaustetta.

3. Levitä kasvikset uunivuokaan. Sivele ensin mausteöljyä munakoisojen pintaan, ja sen jälkeen valuta loppu öljy muiden kasvisten ja juuresten päälle. Rouhi hieman suolaa muiden kuin munakoisojen päälle.

4. Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia. Itse paistoin ensin ilman kiertoilmaa 20min, ja sen jälkeen 20min kiertoilmalla, jotta kasvikset ja juurekset paahtuivat pinnaltaan kauniisti.

5. Kasvisten paistuessa valmista harissa-crème fraîche -dippi sekoittamalla keskenään crème fraîche, 2-3 teelusikallista harissajauhetta (tai pieni nokare harissatahnaa) sekä ripaus suolaa. Halutessasi voit lisätä vähän sitruunamehua dippiin hapokkuutta antamaan.

6. Asettele annos lautaselle ja nauti hyvässä seurassa!

Tämä helppotekoinen kasvisruoka maistuu myös pienemmillekin lapsille, etenkin jos valkosipulin ja harissan määrässä on varovainen. Sillä kukapa alle kolmivuotias ei olisi maistanut perunaa, porkkanaa ja bataattia! Munakoiso sen sijaan voi hieman vaatia totuttelua, näin oli ainakin meidän kolmevuotiaamme kohdalla. :)

Herkullisia hetkiä!

Ihana joulu

Näin vuoden viimeisenä päivänä on ihana vielä hetkeksi palata jouluisiin tunnelmiin. Kokosin tähän postaukseen suosikkikuviani jouluvalmisteluistamme. Lisäksi mukana on pari jouluista sisustuskauppakuvaa Joensuusta. Tänä vuonna vietimme aaton äitini kotona perinteisistä jouluherkuista ja kiireettömästä kotoilusta nauttien.

Blogini seuraajat tietävät, että ensimmäisen glögimukillisen nautin jo syyskuun puolella. Olen toivoton tapaus joulufiilistelyn suhteen... Onneksi nykyään on niin monenlaisia glögejä, että niihin ei pysty ihan helposti kyllästymään. Erityisesti vaalea glögi kanelitangolla ja tähtianiksella maustettuna on suosikkini! Maustetuista erikoisglögeistä tämän vuoden suosikkini oli Hans Välimäen mustikka-laventelivuosikertaglögi.

Tänä vuonna leivoimme pipareita aika myöhään, noin viikko ennen joulua. Päätin kokeilla Vuohelan Herkun gluteenitonta piparitaikinaa ja tykkäsin! Toinen herkullinen tänä jouluna maistamani gluteeniton piparitaikina oli Suloiset Gluteenittomat -merkiltä. Koska poikani on aivan pähkinöinä Mauri Kunnaksen kirjoihin (ja erityisesti joulukirjoihin), päätimme leipoa iloisten pipariukkojen sijaan murjottavia. Niistä tuli oikein veikeitä ja sympaattisia! Joulun alla tuli nautiskeltua myös jouluisesti koristeltua mutakakkua...

Ja mitäpä olisi joulun odotus ilman joulukuusta? Tänä vuonna meillä oli suuri ilo käydä ihan oikeasti kuusimetsällä valitsemassa sopiva kuusi kotiimme. Ihanaa vaihtelua markettikuusille, ja myös poikamme oli kuusenhausta kovasti innoissaan. Kuusi sai ylleen valkoiset, hopeiset ja puiset koristeet heti, kun saimme sen tuotua sisälle kotiin. Niin ja pitihän oksille ripustaa myös pojan omat suosikkikoristeet mintunvihreästä ankasta alkaen! :)

Kävimme myös paikallisella nuorisotalolla joulutapahtumassa, jossa söimme massut täyteen riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa, ja askartelimme vanhan ajan joulukoristeen.

Perinteisten joulukoristeiden ja joulukukkien lisäksi joulukotiin sopivat mielestäni oivallisesti myös ruusut. Syntymäpäivälahjaksi anopilta saamani ruusut kukkivat meillä kotona lähes aattoon asti.

Kuten jo sanoinkin, lähdimme tänä vuonna joulun viettoon koko perheemme voimin äitini luo Joensuuhun. Menimme sinne muutama päivä ennen aattoa, jotta ehdin kierrellä sisustusputiikkeja ja tehdä viime hetken lahjaostoksia. Niinpä suuntasin askeleet tuttuun tapaan Taitokorttelin Taito Shopiin ja Sarustiikkaan.

Suureksi ilokseni myös HB Home oli avannut uuden sesonkimyymälän Hasaniemeen, aivan Jokiaseman tuntumaan. Joten sielläkin piti pistäytyä ihastelemassa jouluisia koristeita, herkkuja, kynttilöitä ja muita ihanuuksia. Seuraavan kerran HB Home avautuu kesäksi, jippii! :)

Jouluaatto kului perinteisissä merkeissä jouluhartaudessa käyden, jouluherkkuja syöden ja lahjoja avaten. Sain lahjaksi muun muassa lempisuklaatani, Molton Brownin katajalta ja havuilta tuoksuvan käsisaippuan, Johan Bülowin lakritseja sekä Klintan tuoksukynttilän. Eli kaikkea ihanaa arkea piristämään!

Haluan näin vuoden lopuksi kiittää teitä kaikkia lukijoita blogini ja Instagramini seuraamisesta sekä kaikista kommenteista! Ensi vuoden puolella on luvassa tuunausprojekteja vanhasta ovesta tehdystä ruokapöydästä seinähyllyihin ja resepteistä sisustuspuotivierailuihin. Itse haluan ensi vuonna karsia tavaraa ja panostaa laatuun sekä satsata enemmän aikaa ja vaivaa kokkailuun. Mieleni kaipaa enemmän kasvisruokaa ja uusia ruokakokeiluja, ja tietysti polttelisi päästä reissuun uusiin maihin ja kaupunkeihin. Jos teillä on toiveita postausten suhteen tai ylipäätään, mitä tykkäisitte nähdä tai kuulla enemmän blogini kautta, ottaisin kaikki vinkit kiitoksella vastaan!

Ihanaa ja onnellista uutta vuotta 2019!

Terkuin, Anu

Jouluinen viikonloppu Oslossa

Vihdoin ja viimein olen päässyt takaisin blogini ääreen! Tarkoitus oli jo yli viikko sitten päivittää tänne kuulumiset ja kuvat Oslon viikonloppureissulta, mutta sitten... heti kotiinpaluun jälkeen ensin tuli vastaan lähes 70 tunnin työviikko, josta olin niin väsynyt, etten jaksanut tehdä mitään ylimääräistä. Sitten viime viikolla kun siirsin kuvatiedostot kameran uudelta muistikortilta koneelle kävi ilmi, että jostain syystä tämä uusi muistikortti on jollain tavalla yhteensopimaton kamerani kanssa (mikä ei pitänyt olla mahdollista), ja lähes puolet kuvista oli vioittunut! Nyyh... no olen sitten viime päivät yrittänyt löytää kelvollisia kuvia, joita voisin täällä julkaista, mutta harmillisesti niitä on vähemmän kuin piti...

Joka tapauksessa olen nyt saanut kourallisen kuvia pelastettua, joten tässä vihdoin kohokohtia matkaltamme. Lisää Oslon kuvia kannattaa käydä katsomassa Instagram-tililtäni, www.instagram.com/parastaonjuurinyt

Minun ja mieheni yhteisen viikonloppureissun ykköstavoitteena oli tehdä irtiotto arjen pyörittämisestä ja varata yhteistä parisuhdeaikaa meille. Kolmevuotiaamme jäi tyytyväisenä mummun ja papan hoteisiin, kun äippä ja iskä suuntasivat nokkansa lentokenttää kohden. Päätimme etukäteen, ettemme ota paineita nähtävyyksien kiertelystä, vaikka lopulta itse asiassa ehdimme tehdä ja nähdä yllättävän paljon. Molemmilla oli reissulle omat suosikkikohteensa - minulla siis tietenkin joulumarkkinat ja sisustuskaupat. :)

Joulun alla Oslossa parasta nähtävää ovat eittämättä joulumarkkinat, joista ydinkeskustan Spikersupan puiston markkinat "Vinterland"-teemalla ovat erityisesti ulkomaisten turistien suosiossa. Puistossa on kahden pitkän kujan edestä kauniisti valaistuja puisia pikkumökkejä, joiden ympärillä on mukava nauttia markkinatunnelmasta. Kojuista voi ostaa enemmän ja vähemmän jouluisia herkkuja: tarjolla oli kaikkea mahdollista karamelliomenoista paahdettuihin manteleihin sekä hehkuviinistä saksalaisiin bratwursteihin ja espanjalaisiin churroihin. Lisäksi kojuissa on myynnissä enemmän ja vähemmän aitoja norjalaisia käsityöläistuotteita (joskin valitettavasti painopiste on Aasiassa teollisesti tuotetuissa villapaidoissa). Keskelle puistoa on pystytetty jättimäinen maailmanpyörä ja onpa puistossa hevoskaruselli ja luistinratakin. Puisto on edukseen erityisesti iltaisin, jolloin lukuisat koristevalot pääsevät oikeuksiinsa. Puiston paras anti onkin juuri iltavalaistuksessa ja tivolimaisessa hulinassa.

Perinteisempää vaihtoehtoa kaipaavan kannattaa suunnata Spikersupan markkinoiden sijaan Bygdøylle. Bygdøy on merenrantaniemeke Oslon keskustan tuntumassa, ja siellä sijaitsee osa Oslon tunnetuimmista museoista: Kon-Tiki -museo, viikinkilaivamuseo, Fram-laivamuseo, Norjan kansanmuseo sekä Norjan merenkulkumuseo. Bygdøylle kulkee viikonloppuisinkin noin 10-20 minuutin välein paikallisbusseja keskustasta. Matka-aika on noin 20 minuuttia, ja minulla aika sujui rattoisasti jutellen oslolaisen naisen kanssa (ruotsiksi!).

Bygdøyn museoista Norjan kansanmuseo (Norske Folkemuseum) järjestää kahtena viikonloppuna joulukuussa jouluiset markkinat, jotka ovat täynnä paikallisten käsityöläisten ja yhdistysten kojuja. Päästäkseen kansanmuseon markkinoille tulee maksaa museon sisäänpääsymaksu. Kansanmuseon markkinat ovat täynnä meille suomalaisille tutumpia jouluisia tuotteita: itsekudottuja villasukkia, villamyssyjä ja villapaitoja, itsetehtyjä pipareita ja kakkuja, glögiä, kynttilöitä... Unohtamatta tietenkään havukransseja ja muita ihastuttavia havukoristeita.

Samalla kun tutustuu kojujen tarjontaan on mukava kierrellä ympäri suurta ulkoilmamuseoaluetta, joka on täynnä erilaisia hirsiaittoja, mökkejä ja -tupia, joita on tuotu paikalle ympäri Norjaa. Valtaosa aitoista ja mökeistä on kalustamattomia, mutta muutamaan on rakennettu hyvin suomalaiselta näyttävä entisajan joulusisustus.

Yksi erikoisimmista kansanmuseon nähtävyyksistä on keskiaikainen tummanpuhuva sauvakirkko, jossa näin joulun alla järjestetään iltapäivisin pieniä jouluhartauksia. Osuimme kirkolle sattumalta juuri erään hartauden alussa, ja pääsimme laulamaan "Nyt sytytämme kynttilän" -virttä norjalaisin sanoin...

Parasta Folkemuseumissa on kiireetön ja norjalainen joulutunnelma, ja aidot itse tehdyt käsityöt. Hinnat ovat tosin norjalaiseen tapaan sen verran korkealla, että tyydyimme ainoastaan nauttimaan museokahvilassa lihakeittolautaselliset (yksi annos 17€) ja kahvit (yksi erikoiskahvi 5€). Keliaakikolle kahvilaa voi suositella, sillä vierailupäivämme lounasruoat olivat gluteenittomia (tosin gluteenitonta leipää ei ollut) ja vitriinissä olisi ollut gluteenitonta suklaakakkuakin.

Ja kun kerran on päässyt Bygdøyn saarelle, niin kannattaa vierailla jossain toisessakin museossa. Me valitsimme kohteeksemme Fram-laivamuseon. Museo on ulkoapäin katsottuna erikoisen mallinen, mutta syy on varsin käytännöllinen - sisään on pitänyt mahduttaa valtava arktinen purjelaiva. Ja kyseessähän ei ole mikä tahansa paatti, vaan se laiva, jolla Roald Amundsenin retkikunta pääsi 14.12.1911 ensimmäisenä etelänavalle.

Museo on todella vaikuttava laivoineen päivineen, ja mikä parasta, tässä museossa pääsee kiertämään laivan sisälle useampaan eri kerrokseen. Vierailijalla on siis mahdollista nähdä minkälaiset olot naparetkeilijöillä oikeasti olivat laivassa ja minkälaiset hytit olivat kapteenilla ja miehistöllä. Lisäksi laivaa kiertävät kapeat tasannekäytävät näyttelyvitriineineen useammassa kerroksessa tarjoavat runsaasti nähtävää hylkeennahka- ja turkispuvuista ja 1900-luvun alun tieteellisistä tutkimusvälineistä lähtien.

Ja sitten niihin sisustuskauppoihin... kiersimme viitisen vuotta sitten ystäväni kanssa Oslon keskeisimmät sisustuspuodit, joten ihan hirveän suurta selvittelytyötä ei tällä kertaa tarvinnut etukäteen tehdä. Pääasiassa suunnistin sinne, missä olin edellisellä kerralla tehnyt parhaat löydöt. Minun mielestäni Oslon ykköspaikka sisustamisesta ja askartelusta pitäville on Kansallisteatterin kupeesta löytyvä Norway Designs.
 

Tämä putiikki on omistettu skandinaaviselle ja norjalaiselle muotoilulle, ja sieltä löytyy omat pienet osastonsa lastenvaatteille, koruille ja kelloille, vaatteille, keittiötarvikkeille ja muulle kodin piensisustustavaralle. Inspiroivia asetelmia on kaikkialla, joten vaikka liike ei ole valtava neliöiltään, täällä saa kulumaan helposti tovin jos toisenkin.

Paras osasto on kuitenkin keskikerroksessa sijaitseva askartelutaivas. Jos täältä ei löydä mieluisia washiteippejä, kirjekuoria ja kartonkeja, lahjapapereita tai korttipohjia, niin sitten ei mistään. Kaikkea on sateenkaaren eri väreissä ja ostoskori kannattaa napata heti matkaan osastolle saavuttuaan.

Näin joulun alla liikkeessä oli hurjasti kaikkea somaa joulutavaraa. Näyteikkunoihin oli tehty useita mallipaketteja, joista oma suosikkini oli tämä turkoosilla paperilla ja punavalkoisella paperinarulla koristeltu ihanuus. Ja eipä auttanut kuin ostaa tuota paperia ja narua itselleni, koska tätä ideaa on pakko päästä kokeilemaan!

Muut sisustuskauppapysähdykset tein Illums Bolighusin sisustustavaratalossa (jonka kuvat eivät valitettavasti onnistuneet muistikorttirikosta johtuen) sekä Søstrene Grene -putiikissa. Kumpaakaan näistä ei voi ohittaa, jos on liikkeellä Tukholmassa, Oslossa tai Kööpenhaminassa. Näistä ensimmäinen on ikoninen sisustustavaratalo, jonka lukuisat kerrokset on täytetty sisustusklassikoilla eri vuosikymmeniltä. Pääpaino on kuitenkin skandinaavisessa muotoilussa. Hintataso on korkea, koska valikoimakin on laadukas ja täynnä klassikoita.

Jälkimmäinen (Søstrene Grene) on taas tanskalainen versio sisustustiimarista, eli kauppa on täynnä pientä kodintilpehööriä skandinaaviseen makuun, mutta järkyttävän edullisin hinnoin. Søstrene Grenen valikoimissa on myös paljon askartelutavaraa mm. erilaisista lahjapapereista tyylikkäisiin tarra-arkkeihin, ja täältä kyllä tarttuu vuosi vuodelta enemmän löytyjä mukaan. Ennen kassoja on vielä pieni herkkuosasto, josta tällä kertaa löysimme kauan etsimäämme kirsikkasiirappia. Ainoa miinus kaupassa on tilanahtaus, eli käytävät ovat yhtä kapeat kuin Flying Tigerissa. Kulkuperiaate on myös sama kuin Tigerissa, eli kaupassa ei voi oikoa osastolta toiselle, vaan pitää kulkea yksi tietty reitti alusta loppuun. Ei siis kannata jättää mietinnän varaan sitä minkä näki ihan kaupan alkupäässä, vaan järkevintä on napata tuote saman tien mukaan, ja pohtia asiaa kulkiessa eteenpäin kassoja kohti. :)

Loppuaika kuluikin sitten vain ihan kaupunkia ihmetellessä ja vaatekauppoja kierrellessä. Arjen luksusta matkaan tarjosivat hotellin notkuvat aamiaspöydät täynnä monenmoisia herkkuja. Mukavaa vaihtelua arkisille kaurapuuroaamiaisilleni! Ja kerrankin ehdimme rauhassa vaihtaa mieheni kanssa kuulumisia, ja ihan vain jutustella niitä näitä...

Toivottelen teille blogini lukijat tämän kirjoituksen myötä rauhallista joulunaikaa. Kuvapäivityksiä on luvassa joulunseudulta Instagramin puolella, blogin pariin palaan vuodenvaihteen jälkeen. Ihana, kun olette seuranneet blogiani ahkerasti tänä vuonna viikosta toiseen, kiitos vielä siitä!